Luontoon.fi etusivulle
Metsähallitus

Levanevan luonto 

Levanevan keskustaa. Kuva: Raimo ViitasaariMonimuotoinen suomaisema

Levanevan luonnonsuojelualue muodostuu kolmesta laajasta suosta: Levaneva, Vähä Levaneva ja Kuuttoneva. Suurin osa suokokonaisuudesta kuuluu Länsi-Suomelle tyypillisiin kilpikeitaisiin, joilla suon keskiosat turvekermeineen nousevat suon reunoja korkeammalle. Tällainen suo on karu, koska se saa ravinteita vain ilmasta ja sateen mukana. Itäosassa sijaitsevalla Kuuttonevalla on aapamaisia piirteitä, sillä suon keskiosa on reunaosia alempana. Suon keskiosaan virtaavat vedet tuovat mukanaan ravinteita, joten suo on kilpikeidasta rehevämpi. Levanevan, Vähä Levanevan ja Kuuttonevan keskiosissa on melko runsaasti allikoita eli pieniä suolampia. Suotyypiltään suot ovat pääosin karuja rämeitä ja nevoja, mutta Kuuttonevalla on myös ravinteisempiä suotyyppejä.

Soiden lisäksi luonnonsuojelualueella on pieniä mäntyvaltaisia kangassaarekkeita sekä yhtenäisempiä metsäalueita. Metsät ovat paikoin melko nuoria, mutta suon laidoilla ja metsäsaarekkeissa on jo varttuneempaakin havupuusekametsää. Suon laitoja on aikanaan ojitettu, mutta ojat ovat jo lähes umpeen kasvaneita, ja ne eivät ole pysyvästi heikentäneet Levanevan luontoarvoja.

Rahkasammalten valtakuntaa

Levanevan kasvillisuus kuvaa hyvin alueen moninaisuutta. Laajojen koskemattomien keidasrämeiden kulju- ja kermimosaiikilla kasvaa niukkaravinteisille soille tyypillinen kasvillisuus. Suon pintaa hallitsevat rahkasammaleet ja varvut, jotka ovat sopeutuneet vähäravinteiseen, happamaan suoveteen. Levanevan luonnonsuojelualueen luoteiskulmalla on Kivi- ja Levalammen tekojärven muokkaamaa maisemaa, missä hyllyvät mättäät ja paikkaa vaihtavat turvesaaret tekevät liikkumisen mahdottomaksi. Sen sijaan monet lintulajit löytävät upottavilta rahkasaarilta hyviä pesäpaikkoja. Kivi- ja Levalampi padottiin 1960-luvulla huolehtimaan Närpiönjoen alajuoksulla olevan paperimassatehtaan vesitarpeesta ja estämään jokea tulvimasta. Tekojärvi on vaativa elinympäristö, koska vedenkorkeudensäätöjen takia suuri osa luhtaisesta maisemasta voi kuivina kesinä olla kuivatettu.

Lentäviä otuksia ja suurpetoja

Alkukesän hyttyset ja keskikesän kärpäset ja paarmat ovat erottamaton osa suoluontoa. Lukemattomat parveilevat joukot uuvuttaa helposti retkeilijän. Täytyy toki muistaa, että hyönteiset ovat tärkeää ravintoa monelle suolla tai sen laiteilla pesivälle linnulle. Kivi- ja Levalammen ja suoalueiden metsäsaarekkeiden aukoissa lentää runsaasti lepakoita. Metsäsaarekkeissa on myös oma pieni liito-orava -kantansa. Hyvä osoitus alueen erämaisuudesta on karhun, suden ja ilveksen havaitseminen lähes vuosittain, vaikka silloin kyseessä onkin vaeltavia koiraita tai emoja poikasineen. Linnustoon kuuluu sekä metsien lintuja että vesilintuja, kahlaajia ja varpuslintuja.

Viimeisin päivitys 18.4.2011
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100