Luontoon.fi etusivulle
Metsähallitus

Aulangon nähtävyydet 

Tornin huipulta aukeaa näköala ylitse kansallismaiseman

Aulangonvuoren torni. Kuva: S-M HiukkamäkiAulangonvuori oli jo 1800-luvun lopussa suosittu retkikohde, jonne kavuttiin isoissa ryhmissä, eväiden kanssa. Jo silloin vuorelle oli rakennettu puinen näköalapaviljonki. Nykyään Aulangonvuorta hallitsee vuosina 1906 - 07 rakennettu, 33 metrinen graniittinen näköalatorni. Linnatornia muistuttavan maamerkin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin.

Näköalatornista aukeaa huikea näköala Vanajaveden laaksoon, yhteen kansallismaisemistamme. Näkötorni on avoinna kesäisin (äitienpäivästä syyskuun loppuun) joka päivä klo 8-19. Torniin on vapaa pääsy.

Lue lisää Vanajaveden laakson kansallismaisemasta.

Lennart Segerstrålen kädenjälki

Aulangonvuoren tornin juurella on vuonna 1934 rakennettu näköalatasanne, josta avautuu maisema Aulangonjärvelle päin. Näköalatasanteen alapuolella on taiteilija Lennart Segerstrålen vuonna 1934 maalama metsästysaiheinen fresko. Segerstrålen kädenjälki näkyy myös puiston 1930-luvulta peräisin olevissa opaskylteissä.

Aulangon puistometsä herätti 1900-luvun alussa ihastusta muun muassa siksi, että siellä sai kuka tahansa liikkua vapaasti. Erityisen edistyksellisenä nähtiin myös se, että puiston tärkeimpiin kohteisiin oli opastekyltit polkujen risteyksissä. Segerstrålen suunnittelemien kylttien kuvat näkötornista, joutsenesta, graniittilinnasta sekä karhuluolasta kertovat yhä kauniilla tavalla, minne opasteet kulkijaa johdattavat.

Karhuja ja joutsenia - majoja ja raunioita

Karhupatsas. Kuva: Outi MäenpääNäköalatasanteen vierestä laskeutuvat kiviportaat Karhuluolalle, jossa sijaitsee kuvanveistäjä Robert Stigellin vuonna 1905 valmistunut karhuperheveistos. Näkötornin juurella sijaitsee entinen metsänvartijan asunto, jossa jo 1900-luvun alussa oli vaatimatonta kahvitarjoilua. Rakennusta on laajennettu 1930-luvulla ja siinä toimii vielä nykyisinkin kesäkahvila.

Luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevat Joutsenlampi ja Metsälampi ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia tekolampia. Nimensä mukaan Joutsenlammessa on puiston alkuajoista asti ollut joutsenia. Kyhmyjoutsenet asustavat kesän ajan Joutsenlammessa ja talvet ne viettävät Ähtärin Eläinpuistossa (www.ahtarizoo.fi). Joutsenlampea kiertää puu- ja pensaslajipolku.

Metsälammen rannalla sijaitseva, uusgoottilaistyylinen, runsailla puukoristeilla jäsenöity Ruusulaakson paviljonki on toinen alueella säilyneistä alkuperäisistä eli eversti Standertskjöldin aikaisista huvimajoista. Paviljonki lienee 1890-luvulta. Toinen huvimajoista eli tiilirakenteinen Onnentemppeli sijaitsee korkealla kivikummulla rengastien varrella. Aulangontien varressa sijaitsee Standertskjöldin rakennuttama graniittilinnake, jossa on vuodesta 1961 lähtien toiminut lasten ja nuorten kesäteatteri.

Luonnonsuojelualueen eteläosassa on ollut Hämeenlinnan varuskunnan ruutikellari, jota ympäröineen neliön muotoisen kivimuurin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä. Ruutikellari rakennettiin 1860-luvulla osaksi Hämeenlinnan kasarmeja. Turvallisuussyistä räjähdysherkät kellarit tuli kuitenkin rakentaa kauas kaupunkiasutuksesta. Nykyään ruutikellarin alue suojamuureineen on rauhoitettu muinaisjäännös. Suojamuurin sisäpuolta hoidetaan luonnonniittynä.

Viimeisin päivitys 17.4.2014

Aulangon ihmelinna Hämeenlinnassa

 

 

Ohjelmat: Yle/Elävä arkisto  

Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100