Luontoon.fi etusivulle
Metsähallitus

Repoveden reitit 

Retkeilyreitit ja polut

Tervajärvellä voit kiertää Tervalenkin. Kuva: Lassi KujalaRepovesi on suosittu retkeilykohde, josta löytyy eritasoisia merkittyjä retkeilyreittejä yli 40 km. Monipuolinen retkeilyreitistö suo mahdollisuudet useamman päivän vaelluksille. Monet polut ovat paikoin fyysisesti kohtalaisen vaativia korkeuserojen vuoksi. Vaikeakulkuisilla paikoilla on portaita ja pitkospuita. Melko vaativa maasto vie kilometriä kohden tavallista enemmän aikaa.

Muistathan, että alueen itä- ja koillisosa on Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoaluetta, jonne retkeilijöiltä on pääsy kielletty. Varoalue on merkitty maastoon sini-valkoisin maalimerkein, puomein sekä paikoin varoitustauluin.

Reittien kuljettavuutta, taukopaikkoja sekä maasto-opasteita on kohennettu jatkuvasti ja sitä jatketaan edelleen.

Reittien lähtöpisteet

  • Merkityille reiteille voi lähteä Tervajärven, Lapinsalmen tai Saarijärven pysäköintialueilta.
    • Ketunlenkille pääsee helpoiten Lapinsalmen pysäköintialueen kautta.
    • Korpin kierroksen lähin pysäköintialue on Saarijärvi.
    • Kaakkurin kierrokselle voi lähteä kaikilta pysäköintialueilta.
  • Rantautumispaikoista löytyy tietoa veneilijöiden erityispalveluista.

Reitti- ja retkivinkkejä:

  • Reitit on viitoitettu ja merkitty maastoon oransseilla maalimerkeillä.
  • Pikaiseen tutustumiseen puistoon sopii Ketenlenkki 5 km (Lapinsalmi - Katajavuori - Kapiavesi - Lapinsalmi).  
  • Saarijärven pysäköintialueelta on noin 3 km:n matka kuuluisalle Olhavanvuorelle ja Mustalamminvuoren näkötornille sekä 2,5 km Kirnuhuokoon.
  • Tervajärven pysäköintialueelta pääsee hyvin koko alueelle: kävellen uudelle Tervajärven kierrokselle tai vesitse kanootilla.
  • Kuutinkanavalle on maitse lähes yhtä pitkä matka kaikilta pysäköintialueilta. Kuutinkanavalle pääsee hyvin myös vesitse.
  • Päiväretket: Päiväretkillä on kätevää yhdistää vesimatkailua (vesibussi, kanootti, yrittäjien erilaiset venevaihtoehdot) ja patikointia. Osa matkaa voidaan vaikka soutaa ja osa matkasta kävellään alueen poluilla. Yrittäjiltä kannattaa kysyä lisää vinkkejä. Lisätietoja matkailuyrittäjistä saa Repoveden palvelut-sivulta ja Oskarista.
  • Linja-autoryhmät: Linja-autolla saapuvien ryhmien kannattaa sopia, että linja-auto noutaa ryhmän eri pysäköintialueelta kuin minne on jättänyt. Näin vältetään samojen polkujen kulkeminen edestakaisin.
  • Vesibussi pysähtyy Mustalamminvuorella, Kuutinkanavalla, Lapinsalmessa ja Karhulahdessa.

Rengasreitit

  • Ketunlenkki, 5 km, alkaa Lapinsalmen pysäköintialueelta. Kierros alkaa  jännittävällä Lapinsalmen riippusillaKetunlossi. Kuva: Aarno Tervonenn ylityksellä. Reitti vie sillalta Katajavuoren huikeisiin maisemiin, jonka jälkeen reitin varrelta pääse ihailemaan Katajajärven maisemia. Katajajärven rannalta reitti vie Kapiaveden äärelle ja Kapiaveden taukopaikalla onnistuu myös kesäinen uintiretki. Ketunlenkki johdattelee kulkijaa Kapiaveden rantoja seuraillen Ketunlossille, joka ei ole ympärivuotisessa käytössä. Lossi on nyt pois käytöstä. Lossin jälkeen onkin enää lyhyt matka (0,6 km) Lapinsalmen pysäköintialueelle.
    • Palvelut: Lapinsalmen pysäköintialueella on opastustaulu. Kuivakäymälöitä on Lapinsalmen pysäköintialueella, Lapinsalmen riippusillan luona ja Kapiavedellä. Lapinsalmen riippusillan luona on keittokatos ja Kapiavedellä on tulentekopaikka. 
    • Nähtävää: Katajavuoren pieneltä näköalapaikalta avautuu komea maisema Repovedelle. Kallioharjanteelle ja jyrkänteelle ei ole tarkoitus ohjata kävijöitä turvallisuuden vuoksi. 
    • Kartat: Ketunlenkki (pdf-tiedosto, 2080 kt)
    • Yhteys: Kun Kapiaveden taukopaikalta on kuljettu reittiä kulkusuunnan mukaisesti noin 1 km, niin saavutaan risteykseen, josta on 200 m pisto Määkijän tulentekopaikalle. Määkijältä voi matkaa jatkaa myös Tervajärven suuntaan. Kapiaveden tulentekopaikan läheisyydestä voi puolestaan suunnata reitille, joka vie Kuutinkanavalle.
  • Korpin Kierros (n. 4,5 km) on Repoveden uusin ympyräreitti, joka kiertää Olhavanlammen.
  • Kaakkurin Kierros, 24 km, kiertää kaikkien pysäköintialueiden, varauskotien ja monien nähtävyyksien kautta.

Muut reitit

  • Repoveden läpi kulkee Valkealan ulkoilureitti, jonka kokonaispituus on noin 120 km. Perusreitin ääripäät ovat Valkealan kuntakeskuksessa ja Utissa sekä Mäntyharjun Mouhussa (välimatka noin 80 km). Reitin pohjoisosassa kulkee useiden polkujen muodostama Erätaival -osuus (yhteensä noin 40 km). Ulkoilureitti on merkitty sinisillä maalimerkeillä puihin ja kiviin. Tarkempia ohjeita saa Kouvolan kaupungilta (www.kouvola.fi). Metsähallitus vastaa Repoveden alueella kulkevista poluista. Alueelle saapuvien polkujen hoidosta vastaa Kouvolan kaupunki (www.kouvola.fi). Kohtalaisen vaativaa taivalta suositellaan kokeneille retkeilijöille.
    • Reitin lähtöpaikat:
      Etelästä reitille voi lähteä Utista, Käyrälammelta, Jokelasta, Paaskosken majalta tai Valkealantalolta.
      Pohjoisessa reitille voi lähteä Repoveden kansallispuiston pysäköintialueilta (Lapinsalmi, Saarijärvi ja Tervajärvi) tai Kuutin Kolosta, Kirjokiven Kartanolta, Orilammelta ja Mouhusta.
    • Palvelut: Reitin varrella on useita ruokailu-, majoitus- tai levähdyspaikkoja 5-10 km välein. Lisätietoja matkailuyrittäjistä saa Kouvolan kaupungin verkkosivuilta (www.visitkouvola.fi) ja Mäntyharjun (www.mantyharju.fi) kunnasta.
    • Kartat: Repoveden ulkoilukartta (Karttakeskus, 1:20 000) ja osin Pohjois-Valkealan ulkoilu- ja retkeilykartta (1:20 000) (vanhentunut kansallispuiston osalta).

Hiihtoreitit

Repoveden alueella on uusittu ja laajennettu perinteisen hiihtotyylin latuverkko. Koneellisesti tasatut hiihtourat saadaan nyt kuntoon vähäisemmilläkin lumilla. Pisin kiertolatu kulkee Tervajärven itäpuolitse Kirnukankaan kautta Saarijärvelle tai Kuutinlahdelle ja Olhavalle. Kuutinlahdelta hiihtoreitti kaartaa takaisin Lapinsalmen suuntaan ja Tervajärvelle. Latuja on valittavaksi mieltymyksen mukaan muutamasta kilometristä yli 20 km:iin. Ladut ovat valaisemattomia ja paikoin maastoltaan vaativia. Salomaan hiljaisuudessa voi sivakoida kaikessa rauhassa kauniin luonnon keskellä.

Sopivia lähtöpaikkoja hiihtoladuille ovat esimerkiksi Kirjokiven kartano latuverkoston eteläpäässä tai Orilammen lomakeskus latuverkoston länsilaidalla. Hiihtoreiteille voi lähteä myös puiston pysäköintialueilta (Tervajärvi, Saarijärvi, Lapinsalmi), joiden opastustauluissa on tarkempaa tietoa. Kevättalvella on mukava hiihdellä latujen ulkopuolelle järvien ja lampien jäille aurinkoa paistattelemaan. Hiihtoretkeä ei kuitenkaan saa suunnata liikkumiskieltoalueelle.

  • Palvelut: Taukopaikkojen sijainti on merkitty uuteen Repoveden ulkoilukarttaan (2010). Määkijän kota hieman syrjässä ladulta, huoltoreitti kodalle (n. 500 m), mutta talvikäytössä. Mustanlammen eteläpuolella on Kuutinlahden kämppä (www.repovesi.com).
  • Nähtävyydet: Kirnuhuoko on myös talvella mielenkiintoinen tutustumiskohde. Varoitus: Vaikka kallion alla ja kyljessä roikkuvat jääpuikot ovat mahtavan näköisiä, ne voivat pudotessaan olla myös vaarallisia. Kuutinkanavan rakenteet ovat nähtävissä myös talvella.
  • Kartat: Repoveden ulkoilukartta (Karttakeskus, 1:20 000) ja Repoveden latukartta - kevättalvi 2013 (pdf 1,5 MB, julkaisut.metsa.fi).

Repoveden elämyspäivät ja muut hiihtoreitit

  • Repovedellä järjestetään vuosittain kevättalvinen Repoveden elämyspäivät. Ennen vuosittaista tapahtumaa siitä kerrotaan Ajankohtaista Repovedellä -sivulla.
  • Kansallispuiston ulkopuolella, Orilammella, on lyhyt valaistu hiihtolenkki Orilammen ympäri. Orilammelta latu-ura jatkuu aina Voikosken Helluntaivuorelle asti.

Vesi- ja melontareitit

Repovesi on tunnettu idyllisistä vesireiteistään. Alue soveltuu isoja selkiä lukuun ottamatta myös suunnistustaitoisille aloitteleville melojille.

Itse kansallispuistossa ei ole merkittyjä vesiretkeilyreittejä, mutta Repoveden ulkoilukartta (Karttakeskus 2010) tai Repoveden kansallispuiston palvelukartta (Metsähallitus 2011) riittää hyvin opastamaan alueella liikkujaa. Melontareittejä voi myös suunnitella alueella olevien opastustaulujen karttojen avulla. Reittisuunnitelmaa tehdessä täytyy ottaa huomioon, että alueen itä- ja koillisosa on Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoaluetta, jossa liikkuminen ilman erillistä lupaa on kielletty. Muistathan vesillä liikkuessa kunnioittaa lintujen pesimärauhaa.

Pitkät melontareitit

Repovedellä voi nauttia melomisesta. Kuva: Tuomo HäyrinenPidemmälle melontaretkelle pääsee esim. Lapinsalmen pysäköintialueelta, jossa on kanoottien kuljetusreitti rantaan pelastustietä pitkin. Rantautumista varten on tukevat kanoottilaiturit Karhulahdessa, Lapinsalmessa, Kapiavedellä, Määkijällä, Lojukoskella, Mustavuorella, Kuutinkanavalla sekä Tervajärven puolella puiston sisääntulon yhteydessä. Kannaksia ylittämällä melonta voi jatkua Repoveden monilla pienillä järvillä mm. Tervajärvelle tai Mustalammen kautta Valkjärvelle. Kanootin siirtämistä varten on tarpeen varata kanoottikärry.

Repoveden länsipuolella, Vuohijärvellä, kulkee Savonselän Melontarengas -reitti. Savonselän Melontarengas -reitti kulkee Voikoskelta Vuohijärven kautta Siikakoskelle ja sieltä edelleen Verlaan. Reittiä on mainostettu maailman pisimpänä (360 km) sisävesien melontareittinä. Hillosensalmen kohdalta reitiltä on hyvä poiketa Repoveden maisemiin. Merkitty reitti sopii hyvin aloittelijalle. Reitin maisemat vaihtelevat luonnonkauniista salomaista taajamien asutukseen.

Pyöräilyreitit

Repoveden tiet, kuten esimerkiksi puiston halki kulkeva Kuismantie, soveltuvat hyvin pyöräilyyn. Alueen mäkisyys koettelee pyöräilijän kuntoa. Myös puiston huoltoreiteillä ja metsäteillä voi pyöräillä.

  • Palvelut ja nähtävyydet: Aivan teiden varsilla ei ole nähtävyyksiä tai taukopaikkoja, mutta lyhyiden patikkamatkojen päästä niitä löytyy. Uiminen onnistuu esimerkiksi Valkjärvellä ja Tervajärvellä.

Alueen länsipuolella kulkeva Valkeala - Mäntyharju -tie (nro 368) on osa valtakunnallista pyöräilyreittiä nro 15 (Mäntyharjun Mouhu-Orilampi-Selänpää-Jaala), josta on helppo poiketa Repovedelle. Orilampi on myös Kymenlaakson Pyörävaellusreitin etappi.

Viimeisin päivitys 2.12.2013

Retkikohteen esite

 

 

Pdf-tiedosto 1819 kt

(julkaisut.metsa.fi)

Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100