Luontoon.fi etusivulle
Metsähallitus

Leivonmäen luonto 

Kuva: Markku KönkköläLeivonmäen kansallispuiston leimaa-antavin piirre on luonnon ja maiseman moni-ilmeisyys. Kansallispuisto koostuu kahdesta Rutajärven erottamasta osasta. Rutajärvi on karu järvi, jonka vesikasvillisuus on niukkaa. Paikoin järvikortteikot ja -ruo’ikot reunustavat rantaviivaa. Rannat ovat vaihtelevia: soita, tulvavaikutteisia luhtia, kivikkoja ja harjuja. Etenkin Syysniemen puolella rannat ovat monin paikoin hyvin kivikkoisia.

Erämaista metsää

Puiston pohjoisosassa on laaja yhtenäinen metsäalue, Syysniemi. Metsäaluetta vallitsevat karuhkot, mäntyvaltaiset kankaat. Paikoin löytyy myös varttuneita kuusikoita sekä metsiä, joissa on runsaasti vanhoja lehtipuita. Kumpuilevaa maastoa elävöittävät pienet lähdepohjaiset lammet, järvet ja suopainanteet. Länsiosastaan alue kohoaa harjuksi, joka jatkuu noin puolitoista kilometriä pitkän Joutsniemen harjun kautta puiston eteläosaan. Joutsniemeltä avautuu komea näköala Rutajärvelle.

Avosoita ja harjuja

Eteläosaa hallitsee Haapasuo, joka on eteläisen Keski-Suomen merkittävin luonnontilainen avosuo. Haapasuo on tärkeä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon länsipuolella oleva harjujakso, Haapasuonharju, on kuin maisematie läpi kansallispuiston eteläosan. Harjulla kulkevalta polulta voi ihailla alhaalla levittäytyvää laajaa avosuota. Haapasuonharju on tunnettu myös hyvästä puolukkasadostaan.

Linnut

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Viimeisin päivitys 29.4.2013
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100