Leivonmäen kansallispuiston leimaa-antavin piirre on luonnon ja maiseman moni-ilmeisyys. Kansallispuisto koostuu kahdesta Rutajärven erottamasta osasta. Rutajärvi on karu järvi, jonka vesikasvillisuus on niukkaa. Paikoin järvikortteikot ja -ruo’ikot reunustavat rantaviivaa. Rannat ovat vaihtelevia: soita, tulvavaikutteisia luhtia, kivikkoja ja harjuja. Etenkin Syysniemen puolella rannat ovat monin paikoin hyvin kivikkoisia.
Erämaista metsää
Puiston pohjoisosassa on laaja yhtenäinen metsäalue, Syysniemi. Metsäaluetta vallitsevat karuhkot, mäntyvaltaiset kankaat. Paikoin löytyy myös varttuneita kuusikoita sekä metsiä, joissa on runsaasti vanhoja lehtipuita. Kumpuilevaa maastoa elävöittävät pienet lähdepohjaiset lammet, järvet ja suopainanteet. Länsiosastaan alue kohoaa harjuksi, joka jatkuu noin puolitoista kilometriä pitkän Joutsniemen harjun kautta puiston eteläosaan. Joutsniemeltä avautuu komea näköala Rutajärvelle.
Avosoita ja harjuja
Eteläosaa hallitsee Haapasuo, joka on eteläisen Keski-Suomen merkittävin luonnontilainen avosuo. Haapasuo on tärkeä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon länsipuolella oleva harjujakso, Haapasuonharju, on kuin maisematie läpi kansallispuiston eteläosan. Harjulla kulkevalta polulta voi ihailla alhaalla levittäytyvää laajaa avosuota. Haapasuonharju on tunnettu myös hyvästä puolukkasadostaan.
Linnut
Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.