Kansallispuiston komeita maisemia
Katanpää
Katanpää, entinen vankien ja varusmiesten saari, on lomailijoiden suosima levähdyspaikka.
Säpin majakkasaari
Säpin majakkasaari (61° 28,73’N, 21° 20,52’E) sijaitsee Luvian kunnassa Satakunnan rannikolla Selkämeren äärellä. Saarelle on mantereelta matkaa 5,5 kilometriä. Säppi on luontoarvoiltaan arvokas: 150 hehtaarin kokoisen saaren rehevällä diabaasikallioperällä on muun muassa valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde ja arvokasta perinnemaisemaa. Saaren merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana on suuri.
Nykyisen majakan rakentaminen alkoi keväällä 1873. Se rakennettiin Säpin saaren läntiselle rannalle, mereltä Porin satamaan johtavan kulkuväylän varrelle. Majakan korkeus on 28,21 metriä. Majakan lisäksi saarelle rakennettiin talot majakkamestarin, vanhemman majakanvartijan sekä kahden nuoremman majakanvartijan perheille. Nykyään talot on vuokrattu.
Saaren luoteisrannalla on satama, Kruununmöljä. Saarella liikkuessaan tarkkaavainen kävijä voi nähdä arkoja mufloneita, joiden hyvinvointi on ollut Reposaaren Metsästysseura ry:n vastuulla vuodesta 1949 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien rantaniittyjen laidunnukseen on osallistunut myös ylämaankarjaa.
Isokari on eteläisen Selkämeren helmi
Kustavin kuntaan kuuluva Isokarin saari (60° 43,24'N, 21° 01,90'E) sijaitsee eteläisellä Selkämerellä, noin 22 km Uudestakaupungista lounaaseen. Kustavista matkaa tulee noin 20 km. Isokari on keidas keskellä merta. Saarella on kallio- ja kivikkorantojen lisäksi reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja suoniittyjä. Saaren luonto onkin hyvin monipuolinen niin kasvistoltaan kuin eläimistöltään. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin hyvinkin luonnontilaisen saaren kasvistoa. Isokarista on löydetty peräti 380 eri kasvilajia.
Isokari tunnetaan majakasta, joka valmistui Venäjän tsaari Nikolai I:n hallituskaudella vuonna 1833. Sen suunnittelu aloitettiin jo 1800-luvun alussa Napoleonin sotien jälkeen, jolloin Suomi siirtyi Venäjän vallan alle. Pohjanlahdella kuljettiin aiemmin pääasiassa Ruotsin rannikolla kulkevaa väylää pitkin, mutta Venäjä halusi kulkuyhteyden myös Pohjanlahden Suomen puolelle. Isokari on Suomen toiseksi korkein majakka (49,4 m).
Majakan henkilökunnan lisäksi saarta on aikoinaan asuttanut luotsiaseman miehistö. Nykyään osa rakennuksista on vuokrattu kesäasukkaille.
Saarelle on matkailutoimintaa ja kesäisin majakkaan pääsee tutustumaan oppaan johdolla. Saarella on myös saaristotaitokeskus, jossa perehdytään mm. luotolaiskulttuuriin. Isokarin majakkasaarelle pääsee joko omalla veneellä tai kesäisin yhteysaluksella (uusikaupunki.fi).
Kansallispuiston läheisyydessä
- Ouraluodon luotsiasemalle pääsee kesäisin yhteysaluksella (www.merikarvia.fi).
- Preiviikinlahden ympärillä on lukuisia tornia ja lavoja lintujen havainnointiin: Yyterin lietteet, Huhtala, Leveäkari, Eteläranta, Kaarluoto ja Ooviiki. Huhtalan ja Leveäkarin tornit sijaitsevat kansallispuistossa. Tornien ja lavojen läheisyyteen pääsee autolla. Lisätietoa ja tarkemmat ajo-ohjeet Porin kaupungin verkkosivuilla (wwwpori.fi).
- Eurajoen Kaunissaari on suosittu käyntikohde kesäiseen aikaan. Lisätietoa Rauman matkailun sivuilta (www.visitrauma.fi).
- Kylmäpihlajan majakalle pääsee kesäisin yhteysaluksella (www.visitrauma.fi).
- Kuuskajaskarin linnakesaarelle pääsee kesäisin yhteysaluksella
(www.visitrauma.fi).