Merenkurkku tarjoaa melontaan ja veneilyyn rauhallisia ja suojaisia sisäsaaristoalueita. Retken tukikohdaksi voi ottaa varaustuvan Mustasaaressa tai vaikkapa Metsähallituksen haltuun siirtyneen entisen merivartio- ja luotsiaseman laitureineen. Merenkurkun kokonaispinta-ala on 1281 km². Joihinkin mantereen läheisiin saariin pääsee myös maanteitse. Tutustuminen Merenkurkkuun kannattaa aloittaa käymällä Terranovassa - Merenkurkun luontokeskuksessa, Vaasassa.
Merenkurkun laaja saaristo koostuu erämaisista metsäsaarista ja sisäsaariston sokkeloista sekä ulkosaariston karikoiden ja luotojen mosaiikista. Matalissa vesissä viihtyvät niin kalat kuin saaristolinnut. Alueelle tyypillinen laji riskilä tekee pesänsä kivien koloihin. Metsäsaarten yllä kaarteleva merikotka on myös tavallinen näky.
Merenkurkun saaristo hyväksyttiin heinäkuussa 2006
Unescon maailmanperintöluetteloon (whc.unesco.org, englanniksi). Nimeämisen perusteena on maankohoaminen, jonka Merenkurkun matalassa saaristossa huomaa varsin hyvin, sekä laajat moreenikentät, jotka syntyivät mannerjäätikön sulamisen aikana. YK:n järjestön Unescon tavoitteena on tehdä tunnetuksi ja säilyttää tuleville sukupolville ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Lue lisää
Merenkurkun saariston maailmanperintöalueesta (www.kvarken.fi).
Tämän sivun osoite on www.luontoon.fi/merenkurkku