Keskimäärin jokainen meistä teollisuusmaissa asuvista
ihmisistä kuluttaa noin 300 kauppakassillista luonnonvaroja viikossa. Yhteensä
meitä on viidennes koko maailman väestöstä, mutta kulutamme kuitenkin 4/5
maapallon luonnonvaroista.
Ainoa keino säilyttää tuleville sukupolville edes jonkinlaiset elämisen
mahdollisuudet on muuttaa kulutustottumuksia ekotehokkaammiksi - vähentää
kulutusta ja ottaa vähemmästä enemmän irti. Retkeilijä voi vähentää
luonnonvarojen kulutustaan monilla tavoilla, muun muassa varusteiden
valinnoilla.
Monikäyttöinen, kestävä ja kotimainen
Uusimmat ja kalleimmat varusteet eivät ole ulkoilun onnistumisen edellytys.
Välillä kuitenkin törmää tilanteisiin, joissa omiin ja muiden varusteisiin
kiinnitetään enemmän huomiota kuin itse luonnosta nauttimiseen ja toisiin
ihmisiin ihmisinä. Kaikkein tärkeintä on muistaa varusteita hankittaessa niiden
käyttötarkoitus. Monikäyttöinen ja kestävä varuste on usein myös
ympäristöystävällisempi.
Kelpaisiko käytetty?
Varusteen ekotehokkuus kasvaa jokaista käyttökertaa kohti. Sen takia
käytettynä hankittu varuste on aina ympäristön kannalta paras vaihtoehto, koska
sen valmistamiseen kuluneet materiaalivirrat ovat jo kertaalleen virranneet.
Käytettyjen vaatteiden valikoima ja tarjonta on Suomessakin parantunut koko ajan
ja välillä voi kirpputoreilta, huutokaupoista ja muista second hand -myymälöistä
tehdä todellisia löytöjä.
Laadukas kestää
Ostettaessa uusia varusteita kannattaa panostaa laatuun. Vanha sanonta
”köyhällä ei ole varaa halpaan” on hyvä periaate, sillä parhaat ja kestävimmät
varusteet ovat harvoin niitä halvimpia. Varusteen kotimaisuusaste nostaa
korkeiden tuotantokustannusten takia usein hintaa, mutta myös laatua,
työllistävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.
Ikioma vai kimppavaruste?
Osa ulkoiluun ja retkeilyyn käytettävistä varusteista on järkevää omistaa
itse. Yksityisomistukselle löytyy kuitenkin mielekkäitä ja ympäristövastuullisia
vaihtoehtoja. Niistä yleisin on vuokraaminen. Jäsenyys paikkakunnan
latuyhdistyksessä tuo usein mukanaan mahdollisuuden vuokrata yhdistyksen
omistamia retkeilyvälineitä erittäin edullisesti. Nuorille on tarjolla jopa
ilmaiseksi hyviä lainavarusteita kuntien nuorisotoimen ja nuorisotalojen kautta.
Kimppaomistuskaan ei ole pöllömpi vaihtoehto esimerkiksi retkeilyä
harrastavan kaveriporukan tai muun pienryhmän kesken. Perinteisistä
retkivarusteista hyviä kimppaomistuskohteita ovat esimerkiksi teltta, laavu,
retkikeitin, ahkio, kirves ja saha. Toinen vaihtoehto on kimppaomistaa sellaisen
henkilön kanssa, joka ei ole retkikumppani mutta harrastaa samoja asioita -
vaikka sukulainen tai työtoveri.
Lainatakin voi
Kannattaa myös muistaa, että ystävät ja sukulaiset saattavat lainata
varusteita käyttöösi jopa mielellään ja ihan vaan antamisen ilosta. Myös
työnantaja voi tulla varusteasioissa avuksi. Mikä onkaan parempaa
työhyvinvoinnin edistämistä kuin ulkoiluvälineiden hankinta työntekijöiden
virkistäytymistä varten.
Suutarin kautta seuraavalle retkelle
Korjauskelpoisuus on varusteelle ekotehokas ominaisuus, kun sitä muistetaan
käyttää. Jos omat taidot eivät riitä, löytyy yhdistyksestä tai paikkakunnalta
varmasti alan ammattilaisia.
Asianmukainen varusteiden huolto pidentää merkittävästi niiden käyttöikää.
Varusteiden pesu tulisi tehdä alhaisissa lämpötiloissa, täysinä koneellisina ja
ympäristömerkityillä pesuaineilla.
Kun et itse enää tarvitse jotain vaatetta tai varustetta, laita se kiertoon.
Ekologinen selkäreppu on usein oikeaa rinkkaa painavampi, mutta sitä on
mahdollisuus keventää!