Telttatyypit

Kupoliteltta

Telttojen perusmallina voidaan nykyään pitää kupolitelttaa, jonka yhdellä seinällä on ovi ja nukkumatila on neliönmuotoinen. Suurimmalla osalla retkeilijöistä kahdella ristikkäisellä kaarella varustettu kupoliteltta vastaa maastossa majoittumisen tarpeeseen.

Retkeilykäyttöön tehdyt kupoliteltat ovat poikkeuksetta rakenteeltaan kaksikerroksisia. Ilmava harsomainen sisäteltta päästää nukkujista haihtuvaa kosteutta pois teltasta ja vedenpitävä ulkoteltta estää veden pääsyn teltan sisään. Näiden kerrosten väliin jäävästä tilasta tuuli puhaltaa sisäkattoon kertyneen kosteuden pois. Tuuletuksen toimivuus riippuu säästä ja ennen muuta tuuletuskanavista. Kankaiden väliin jäävä ilma toimii myös hienoisena teltan eristeenä.

Kupoliteltta soveltuu hyvin esimerkiksi melontaretkelle, sillä teltta pysyy pystyssä kaariensa avulla, vaikka se pystyttäisiin suoraan kalliolle, jolloin maakiiloja on vaikeaa käyttää. Kupoliteltan huonona puolena ovat yleensä eteisen eli absidin puutteesta tai pienuudesta johtuvat niukat säilytystilat.

Tunneliteltta

Tunneliteltta. Piirros: Kirsti PusaVaellustelttojen yleisin malli on tunneliteltta. Varsinkin pohjoismaisessa retkeilyssä se on vallannut selkeän kärkisijan. Tunnelin suoraan ylöspäin nousevat seinät tekevät teltan sisältä tilavaksi. Usein tunnelitelttojen toiseen päähän on lisätty tilava eteinen, absidi. Toisissa teltoissa on jopa kaksi absidia ja sisäänkäyntiä. Reilut tilat helpottavat telttaelämää varsinkin kehnojen kelien vallitessa.

Tunnelitelttojen rakenne on poikkeuksetta kaksikerroksinen. Teltan päissä olevien ilmakanavien kautta kankaiden väliin saadaan ohjattua tehokas tuuletus. Teltan helmalla voidaan kelin mukaan lisätä tai vähentää tuuletusta. Tunneliteltta on tukeva hankalissakin olosuhteissa, kunhan tuuli ei käy suoraan pitkään sivuseinään. Tilavien tunnelitelttojen huono puoli on paino, joka tahtoo helposti nousta korkeammaksi kuin muiden mallien.

Harjateltta. Piirros: Kirsti PusaHarjateltta

Harjatelttoja ei enää juurikaan ole markkinoilla, ja sen takia niitä näkee nykyään harvemmin. Harjateltat voivat olla rakenteeltaan joko yksin- tai kaksinkertaisia. Harjateltan sisätilat ovat painoon suhteutettuna melko pienet.

Geodeettinen teltta

Nk. geodeettiset teltat ovat peruskupolitelttaa tukevampia, koska niissä on kolme tai neljä kaarta. Tämä ominaisuus tietenkin lisää painoa, mutta vastaavasti hankalissa olosuhteissa se maksaa itsensä takaisin. Geodeettisia telttoja käytetään paljon vuoristossa. Teltta seisoo itsestään ja vie pienemmän pinta-alan kuin esimerkiksi tunneliteltta, joka tarvitsee maakiiloja pysyäkseen pystyssä.

Hybriditeltat

Hybriditeltat on kehitelty ja yhdistelty edellä mainituista telttatyypeistä. Esimerkiksi kolmen kaaren kupolissa saattaa olla tunneliteltan absidi tai yksikaarisen tunneliteltan molemmat päät on vedetty maahan ja nukkumasuuntaa on vaihdettu. Muunnelmia on useita.

Perheille ja ryhmille tarkoitetut teltat ovat jälleen suosiossa. Vanhat nk. huvilateltat paksuine markiisikankaineen eivät enää palaa. Niiden tilalla ovat nykyaikaiset materiaalit ja vaellusteltoista tutut muodot ja rakenteet.

Kaaret ja kankaat

Telttakeppien ja -kaarien materiaali määräytyy telttatyypin mukaan. Ennen retkeä on aina muistettava tarkastaa kepit/kaaret, kiilat ja narut. Telttakankaissa on valinnanvaraa ja kankaan valinnassa on huomioitava monta tekijää, kuten vedenpitävyys.

Puolijoukkueteltta tai kymppiteltta

Puolijoukkuetelttaan mahtuu n. 20 henkeä ja kymppitelttaan nimensä mukaan 10 henkeä.

Puolijoukkueteltta. Piirros: Kirsti Pusa

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: puolijoukkueteltta, puolijoukkue, pj-teltta, sotilasteltta, sotku, talviteltta tai kamiinateltta. Tämä suurten ryhmien majoite on käytössä niin kesällä kuin talvellakin. Puolijoukkueteltta tai kymppiteltta on hyvä valinta talviretkelle ja leirille. Telttaan voidaan liittää kamiina lämmitystä ja varusteiden kuivatusta varten. Puolijoukkue kestää tiukaksi pystytettynä myös pientä sadetta. Monet telttakankaat on vesi- ja palokyllästetty.

Teltan sisälle voidaan virittää kuivatusnaruja ja riukuja eri tavoin. Valmiilla leirialueilla (mm. Puolustusvoimilla ja osin Metsähallituksella) on puolijoukkueisiin puisia kolmion muotoisia pohjalevyjä, joita kutsutaan näkkäreiksi.

Lue lisää