Repoveden vanhimmat, yli 200-vuotiaat männyt ovat säästyneet hakkuilta jyrkillä kalliomäillä. Vanhan metsän suojissa asustelee muun muassa idänuunilintu, pikkusieppo ja kuusitiainen. Myös palokärki on usein nähtävissä ja kuultavissa. Pohjantikka on puolestaan alueen vanhojen kuusikoiden hiljainen koputtelija. Uusin tulokas Repovedellä on harmaapäätikka.

Euroopan pienin pöllö eli varpuspöllö pesii hämyisissä kuusikoissa usein käpytikan entisessä pesäkolossa. Huuhkaja puolestaan majailee mahtavilla kalliojyrkänteillä. Erityisesti maaliskuun tähtikirkkaina öinä pöllöt intoutuvat soidinhuhuiluihin. Repoveden kookkaimmat päiväpetolinnut ovat kalasääski ja kanahaukka.

Varpuspöllö. Kuva: Lassi Kujala

Repovedellä on elinvoimainen liito-oravakanta. Arka liito-orava viihtyy erityisesti vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä, jotka tarjoavat suojapaikkoja petolinnuilta ja näädältä. Koivikosta liito-orava löytää syömistä sekä vanhan tikankolon pesäkseen.