Suuri osa Repoveden alueesta on ollut metsätalouden käytössä. Osa kallioiden, järvien, lampien, purojen ja pienien korpi- ja rämesoiden pirstomasta luonnosta on kuitenkin säilynyt koskemattomana. Repoveden puusto vaihtelee mäntyvanhuksista aina taimikoihin saakka. Suojelun myötä osa talousmetsistä tullaan palauttamaan ennallistamalla (www.metsa.fi) luonnontilaisiksi.
Toloseen laskeva kevätpuro. Kuva: Aarno Tervonen

Kaakkurin kuuluva huuto

Repoveden metsälammilla pesii yksi Suomen tiheimmistä kaakkurikannoista. Huhti-toukokuussa kaakkurit palaavat Repovedelle pesimäpuuhiin. Ne pesivät pienissä suorantaisissa lammissa ja joskus jopa soiden pienissä allikoissa. Kaakkurien keväinen soidin on niin äänekästä elämöintiä, että lähistöllä yöpyvä retkeilijä tuskin saa nukutuksi. Varsinkin Olhavanlammella äänet kaikuvat kallionjyrkänteestä.
Kuva: Lassi Kujala

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Metsän siimeksessä viihtyvät monet lajit

Repoveden puustosta yli puolet on mäntyä. Mäntyvaltaisessa kangasmaastossa kasvavat puolukat ja mustikat sekä jäkälät ja sammalet. Avokallioiden pinnoille levittäytyvät kaarrekarve-jäkälät vihertävänharmaina puoliympyröinä ja maanpinnassa loistavat punatorvijäkälän kirkkaanpunaiset päät. Sieniharvinaisuuksia voi löytää, jos osaa etsiä suomusatahelttaa hirvenlannasta tai uurremaatähteä muurahaispesästä. Repoveden kankailla on myös monipuolinen eläimistö.Kuva: Lassi Kujala

Kosteita metsiköitä

Korkeiden kallioiden välistä löytyy reheviä lehtomaisia alueita, joiden harvinaisuutena on metsälehmus eli niinipuu. Kesäöisin vehreiden lehtojen suojissa tuoksuu valkolehdokki.

Repovedellä kevättulvat tai kanadanmajavien padot ovat luoneet purojen ympärille pieniä tervaleppäluhtia, jotka ovat aurinkoisina kesäpäivinäkin hämyisiä ja viileitä. Luhtasoilla koivut kuolevat usein pystyyn. Koivupökkelöt tarjoavat oivan kasvualustan taula-, pökkelö- ja ja arinakääville.

Erikoisia kallioita

Maankuoren liikehdintä, jääkausi ja eroosio eli maaperän kuluminen ovat työstäneet Repoveden kalliot ainutlaatuisiksi koostumukseltaan ja ulkomuodoltaan. Esimerkiksi Olhavanvuoren kalliojyrkänteessä näkyy selvästi jäätikön liikesuunnan mukaisia ruhjeita sekä jään aiheuttamia lohkeamia. Lapinsalmen riippusillan pohjoispuolella on kahden kivilajin törmäyslinja. Rajan pohjoispuoli eli valtaosa Repoveden aluetta on kovaa Keski-Suomen graniittia ja eteläosa on koko maailmassa harvinaista Viipurin rapakivimassiivia.Kuva: Lassi Kujala

Repoveden kansallispuisto

  • Perustettu 2003
  • Pinta-ala 15 km²

Repoveden kansallispuiston tunnus - kettu

Repoveden kansallispuiston tunnus on kettu