Ratsastus Ratsastus

Ratsastus Suomen luonnossa tarjoaa laukan hurman tuottamaa jännitystä ja rentouttavaa eläinterapiaa samassa paketissa, ympäri vuoden. Se yhdistää ainutlaatuisella tavalla kosketuksen hevoseen sekä alkuperäiseen luontoon, jotka molemmat tutkitusti vähentävät stressiä. Tauot tai yöpymiset luonnon helmassa komeissa kansallispuistoissamme kruunaavat elämyksen.

Kuva: Sauli Koski

Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille. Ratsastukseen luonnossa voi tutustua lyhyillä, puolen tai koko päivän ratsastusretkillä kokeneiden ohjaajien opastuksessa ja ratsastajalle juuri sopivaksi valitulla hevosella.

Hevonen pystyy varmajalkaisena eläimenä liikkumaan hankalassakin maastossa ja jaksaa kulkea pitkiä taipaleita. Se on ihmisen yhteistyökumppani kesät talvet, missä vain kulkee polkuja tai teitä. Ratsastus onkin ikiaikainen kulkutapa, ja hevosen hyötykäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Maisemia pääset hevosen selästä ihailemaan uudesta näkökulmasta, korkeammalta kuin kävelijä!

Ratsastusharrastus kehittää vastuuntuntoa ja opettaa toimimaan yhteistyössä eläimen kanssa. Eläimet ovat aina yksilöitä, ja ratsastajan ja hevosen välinen hyvä luottamus tekee ratsastamisesta myös turvallisempaa ja nautittavampaa. Lajia voi harrastaa monella tavalla: esteitä hyppäämällä, kouluratsastamalla, kilpailemalla tai osallistumalla vaellusratsastuksille. Harrastuksen erikoisempia muotoja ovat esimerkiksi vikellys ja terapiaratsastus. Hurjinta lienee kenttäratsastus.

Varusteet

Mittavia välinehankintoja ei ratsastusta harrastaakseen tarvitse välttämättä tehdä. Alkuun pääsee esimerkiksi kumisaappailla sekä joustavilla housuilla, joissa ei ole hankaavia saumoja. Lisäksi on hyvä olla luistamattomat käsineet.

Kypärän käyttö on pakollista, ja yleensä sen voi alkuun lainata tallista. Jokainen aktiivinen ratsastaja väistämättä joskus putoaa hevosen selästä.

Vaellusratsastus

Vaelluksella Enontekiön maisemissa. Kuva: Anu LeppänenYksin maastoon voi lähteä vain kokeneempi ratsastaja, mutta aloittelija pääsee turvallisesti ratsastamaan luontoon ohjatuissa ryhmissä, hyvässä seurassa. Myös Metsähallituksen hoitamilla retkikohteilla on hienoja mahdollisuuksia harrastaa ohjattua ratsastusta maastossa. Tutustu esimerkiksi tämän sivun tietolaatikossa vinkattuihin kohteisiin ja etsi yhteistyöyrittäjiemme joukosta mieluinen talli. Vaellusratsastukseen erikoistuneita talleja on Suomessa kuitenkin vielä verrattain vähän ja reittiverkostokin on vielä kehittämätön.

Ratsastamaan vapaaseen luontoon ei pääse yleensä aivan kylmiltään, vaan ratsastajalla pitää ensin olla auttavat taidot ja tasapainoa. Suositus on, että otat ensin muutaman tunnin ratsastuskoulun kouluratsastustunneilla, jotta osaat perusasiat: miten hevosen selässä istutaan, miten pysähdytään, miten ravissa kevennetään ja miten laukassa istutaan putoamatta selästä. Jotkin tallit kuitenkin tarjoavat talutusratsastusta maastossakin, jolloin et tarvitse aikaisempaa kokemusta ja pääset heti ottamaan tuntumaa hevoseen luonnossa.

Ratsastaminen yleisillä teillä on kaikille sallittua. Yksityisteillä ja maastossa tarvitset maanomistajan luvan, sillä hevosen kavio kuluttaa herkästi maapohjaa vahingoksi asti. Siten ohjatuille vaelluksille on hyvä mennä: luvatkin ovat jo kunnossa. Jos omistat hevosen ja haluat kulkea maastossa, kysy aina ensin maanomistajan lupa. Ratsastaminen liikennöidyillä teillä vaatii myös erityistä varovaisuutta sekä taitoa.

Muuta kävelyä vauhdikkaampaa tekemistä luonnossa

Terveyttä luonnosta

  • Eläimen kosketus, koskettaminen ja läheisyys rauhoittavat ja tuottavat ihmiselle elämäniloa ja lohtua. Yhteistyö eläimen kanssa voi myös vahvistaa itseluottamusta ja vastuuntuntoa.
  • Ratsastus poistaa voimakkaasti stressiä. Hevosen kanssa voi olla vain tässä ja nyt, sillä jollet ole, olet pian maassa.  
  • Ratsastusta käytetään avuksi psyko- ja fysioterapiassa.
  • Ratsastus nostaa kuntoa ja kehittää varsinkin keskivartalon syviä lihaksia. Se parantaa ryhtiä ja ihmisen kehotietoisuutta.
  • Hevonen reagoi hyvin herkästi ihmisen piilotettuihin ja tunnistamattomiin tunteisiin ja opettaa ihmisen levolliseksi selkeällä reagoinnillaan. Se opettaa kuitenkin myös jämäkkyyteen: ihminen on hevosen johtaja. Hevonen rentoutuu, kun sille asetetaan rajat ja johtaja on johdonmukainen.