Miksi Pyhä-Luostolla on paljon harmaata kiveä?

Pyhätunturin kallioperä on kvartsiittia, joka on erittäin kova kivilaji. Kvartsiitti on jäänyt jäljelle, kun pehmeämmät kivilajit ovat ajan myötä kuluneet pois. Kovimmankin kiven pystyy kuitenkin rikkomaan vesi, joka laajenee jäätyessään. Kun kallioon tulee pienikin halkeama, johon kertyy vettä, talvella kallio halkeaa veden jäätyessä. Tätä ilmiötä kutsutaan pakkasrapautumiseksi. Rapautuminen etenee vuosi vuodelta.

Rakkakiviä. Kuva: Kimmo Kuure

Onko Pyhä-Luostolla karhuja?

Karhuja asuu Pyhän seuduilla. Alueen karhut ovat arkoja ihmisille, ja harvoin karhusta saadaan näköhavaintoa. Vaellusreiteillä voikin liikkua turvallisella mielellä, sillä karhuille riittää kyllä tilaa kairoissa.

Mistä on peräisin nimi Pyhätunturi?

Alueella muinoin asuneet metsäsaamelaiset uskoivat, että erikoisissa ja silmiinpistävissä paikoissa asui jumalia. Koska Pyhätunturin tunturiketju näkyy kauas ja on silmiinpistävän jylhä ja karu, metsäsaamelaiset nimesivät tunturiketjun pyhäksi. Pyhätunturi on siis muinainen seita eli jumalten asuinpaikka.

Mitä tarkoittaa Luosto ja Orresokka?

Joissakin tulkinnoissa luosto tulee sanoista luostâg (inarinsaame) tai luosttat (pohjoisaamea) jotka molemmat tarkoittavat vaaleajuovainen poro.
´Oravanlaki´ tai -huippu on pohjoissaameksi Oarrečohkka ja siitä nimi orresokka.
Toinen tulkinta on että orre-sana on ruotsia ja tarkoittaa teertä. Ruotsalainen sananmuunnos kuvaa varsin osuvasti linnustoa ko. alueella, mutta saamelainen sana lienee se alkuperäinen sana.

Voiko koiran ottaa mukaan vaellukselle?

Voi, mutta se on pidettävä kansallispuiston alueella koko ajan kytkettynä. Pyhä-Luoston kansallispuiston autio- ja päivätupiin koiran saa ottaa sisälle, vuokratupiin ei saa. Kytke koira tarpeeksi kauas tuvan sisäänkäynnistä, ettei se häiritse tai pelota muita kulkijoita. Koirien uittaminen Karhunjuomalammessa on kielletty.