Kääväkkäät ovat moninainen joukko puilla ja karikkeessa eläviä lahottajasieniä, joista suurin osa erottuu metsän muista sienistä tukevan itiöemän ja sen alapinnan tiheän pillistön ansioista. Kaikille tuttuja kääväkkäitä lienee ovat lehtipuiden rungoissa viihtyvät arinakäävät sekä taulakääpä, joita on käytetty tulenteossa jo esihistoriallisista ajoista.

Pyhä-Häkin kansallispuistossa elää eteläisen Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kääpälajisto. Lajistoon kuuluu useita harvinaisuuksia, ja monet uhanalaiset lajit kuten kuvan hentokääpä, ovat puistossa jopa yleisiä. Kuva: Panu Halme

Nykyaikanakin kääväkkäät ovat osoittautuneet ihmiselle tärkeäksi työkaluksi, nyt mitattaessa vanhojen metsien suojeluarvoja. On huomattu, että tiettyjen vaateliaiden kääväkäslajien esiintyminen heijastaa hyvin metsän luonnontilaisuutta ja monimuotoisuutta myös muiden lajiryhmien osalta. Esimerkiksi suuri joukko uhanalaisista metsäkovakuoriaisista on riippuvaisia kääväkkäistä, ja löytääpä linnuistakin moni kolopesijä sopivan pesäkammarin käävän lahottamasta puupökkelöstä.

Pyhä-Häkin kääpäinventoinnit

Pyhä-Häkin kansallispuistossa on tehty useita kääväkäsinventointeja, joista viimeisin syksyllä 2005. Kartoituksissa on löytynyt yhteensä 11 valtakunnallisesti uhanalaista ja 14 silmälläpidettävää kääväkäslajia. Lisäksi puiston suojissa elää useita kymmeniä harvinaisia lajeja, jotka puuttuvat talousmetsistä. Kääväkäsinventointien perusteella Pyhä-Häkin kansallispuisto nouseekin korkeimpaan mahdolliseen vanhojen metsien arvoluokkaan; erittäin arvokas, ainutlaatuinen metsäalue.

Kansallispuistosta on löydetty yli 70 kääpälajia, mikä on noin kolmannes koko maan lajistosta. Vaikka osa lajeista elää varsin piilottelevaa elämää kookkaiden maapuiden alapinnoilla sammalten alle suojautuneena, esiintyvät rohkeimmat näyttävinä puiden rungoilla. Kaatuneen kelomännyn kyljessä kasvaa tyvelleen ruosteenruskeaa sävyä saanut hentokääpä. Sitruunankääpä hohtaa nimensä mukaisesti voimakkaan keltaisena kuusen rungossa ja punahäivekäävän tunnistaa sen hennon vaaleanpunaisesta värisävystä. Tarkkavainuisimmat voivat löytää raidantuoksukäävän luo pelkästään sen levittämän hyvän tuoksun perusteella.

Monet Pyhä-Häkin kääväkäslajeista piristävät syksyistä ikimetsämaisemaa väreineen ja ne tuovat uuden vivahteen tarkkaavaisen luonnossa liikkujan metsäretkeen.