Piilolan polun sijainti SuomessaPohjois-Lappi
Inari (www.inari.fi), Sør-Varanger (www.sor-varanger.kommune.no, norjaksi)
Vätsärin erämaa-alue, Ylä-Paatsjoen kansallispuisto (www.bioforsk.no, englanniksi)


Piilolan polku on mielenkiintoinen, historiallinen erämaareitti pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä. Tämä 35 kilometriä pitkä kesävaellusreitti yhdistää norjalaisen Ylä-Paatsjoen kansallispuiston ja Vätsärin erämaa-alueen Suomessa. Reitti soveltuu parhaiten kokeneille vaeltajille.

Vaellusreitin maisemaa hallitsevat mäntyvaltaiset kivikkoiset kankaat. Aarniometsät, keskisuuret kirkasvetiset erämaajärvet, pienet joet ja pienehköt suot tuovat avaruutta ja vaihtelevuutta metsäiseen ympäristöön. Vaikkei luonto tunnekaan valtioiden välisiä rajoja, on Norjan ja Suomen luonnonmaisemassa eroja muun muassa maaston pinnanmuodoissa.

Valpas vaeltaja näkee ympärillään merkkejä erämaan eläimistä ja luonnon kiertokulusta. Siellä missä pohjantikka on etsinyt ruokaa männynkuoren alta, on puun kyljessä säännöllinen reikärivi. Myös karhut kuuluvat erämaan asukkaisiin, ja niiden jäljiltä löytyy muun muassa auki kuopaistuja muurahaiskekoja. Pohjoisen havumetsän kehitysvaiheissa metsäpalot ja myrskytuulet ovat tärkeitä metsän uudistajia. Palokorot suurten mäntyjen kyljissä kertovat menneinä aikoina riehuneista metsäpaloista. Rajatulla alueella yhteen ja samaan suuntaan maahan kaatuneiden puiden rungot paljastavat myrskytuulen suunnan.

Piilolan polku on myös kulttuurinen reitti, jota vaeltaessa voi eläytyä entisaikojen elämään erämaassa. Kalaisien järvien rannalla sijainneiden erämaatalojen elämä perustui omavaraistalouteen. Erämaassa pidettiin muutamaa lehmää ja poroja, kalastettiin, metsästettiin ja elettiin meidän aikamme näkökulmasta vaatimattomasti kaukana asutuskeskuksista. Vaellusreitti mukailee vanhoja erämaatalojen ja maalikylien, Suomen Nellimin ja Norjan Vaggatemin, välisiä kulkureittejä. Kirveellä tehdyt pilkat iäkkäiden mäntyjen kyljissä näyttävät entisen kulkukeinon linjauksen. Vätsärin erämaatalot alkoivat tyhjentyä 1970-luvulta lähtien. Nykyään Vätsäri on hiljainen erämaa, jossa paikalliset ihmiset liikkuvat poronhoitotöissä, metsästämässä ja kalassa.

Piilolan polun omaleimaisuutta lisää reitin kansainvälisyys. Piilolan polku on syntynyt Norjan, Venäjän ja Suomen välisen luonnonsuojelu- ja luontomatkailuyhteistyön tuloksena. Vaellusreitti kulkee näiden kolmen valtion alueella sijaitsevassa, yhtenäisessä Pasvik-Inari –rajapuistossa (www.pasvik-inari.net).

Tämän sivun osoite on www.luontoon.fi/piilolanpolku