Joutenhovi Perhon Luontomatkailukeskus - Sysilampi - Salamajärvi - Lehtosenjärvi - Valkeisen leirintäalue - Kuivajärvi - Petäjämäen ulkoilukeskus 77 km

Joutenhovi Perhon luontomatkailukeskus - Sysilampi 10 km

Runkoreitti lähtee Joutenhovi Perhon Luontomatkailu- keskuksen pihasta. Joutenhovi on avoinna ympäri vuoden. Reitti kulkee aluksi Salmelanharjulle, joka on seudun merkittävin harjumuodostuma. Harjulla kasvaa komea vanha männikkö. Salmelanharjulta reitti jatkuu Pikku-Syrjälle, jonka rannalla on laavu. Pikku-Syrjä sijaitsee noin osuuden puolivälissä. Pikku-Syrjältä Sysilammelle reitti kulkee pääosin teitä pitkin.

Salmelanharjun Rapa-Valkeinen. Kuva: Reijo Kuosmanen.

Sysilampi - Salamajärvi 10 km

Sysilammen pysäköintialueelta on matkaa Sysilammen autio- ja vuokratuvalle 700 m. Autiotupa on aina auki. Vuokratuvan puolella on makuusijat kahdelle. Rannassa on lisäksi varaussauna ja tulentekopaikka ja pihapiirissä kaivo, tulentekopaikka ja telttailualue.

Sysilammen kämpältä lähtee kaksi erillistä luontopolkua. Lasten luontopolku, 1,5 km, johtaa Hepolammelle ja takaisin. Pakosuon luontopolulle, 4,5 km, voi lähteä Sysilammen pysäköintialueelta tai Sysilammelta. Pakosuon luontopolku on mielenkiintoinen reitti, joka esittelee Suomenselän alkuperäisluontoa tyypillisimmillään.

Sysilammelta reitti jatkuu kohti Salamajärveä. Mikäli malttaa kulkea hiljaa, voi hyvällä onnella nevalla nähdä metsäpeuran tai hirven. Matkalla ylitetään myös Matopuro, joka tulvii keväisin pitkoksien yli. Kumisaappaat ovat tuolloin parhaat jalkineet. Salmijärven rannalla on Jyrkkäniemen näköalapaikka, jossa on myös tulentekopaikka. Jyrkkäniemeen on Sysilammen tuvalta 3,7 km. Noin 1 km:n päässä Jyrkkäniemestä polun vieressä on iso tervahauta. Salamajärven rannalla, Pitkälahdessa, on telttailualue, autiotupa ja tulentekopaikka. Pitkälahdesta on 2 km:ä Perho - Kinnula -tien varressa olevalle pysäköintialueelle, jonne osuus päättyy.

Salamajärvi - Lehtosenjärvi 17 km

Pysäköintialueelta 3,3 km pohjoiseen, Ahvenlammen rannalla on laavu tulentekopaikkoineen. Siitä 3,5 km:n päässä reitin varrella sijaitseva Valvatin autiotupa on vanha metsänvartijatila, jossa on tilaa 4 hengelle. Pihapiirissä on sauna ja kaivo.

Tuvalta noin 1 km:n päässä oleva Iso-Valvatti on entinen järvi, joka on kuivattu niittotarkoituksiin vuosina 1927 - 1930. Ruo'ikon rannalla on tulentekopaikka sekä luontotorni, josta voi häiritsemättä tarkkailla mm. haapanoita, mustakurkku-uikkuja ja lapasorsia. 2,8 kilometrin päässä järven rannassa on Vähä-Valvatin tulentekopaikka. Rantaan vievän polun molemmilla puolilla on kiviröykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti pronssikaudelta.

Vähä-Valvatista on 4,2 km taival Karhunpiilo- nimisen vuokrattavan kämpän risteykseen ja 6,6 km Lehtosenjärven kotalaavulle. Pian kotalaavun jälkeen Hirvaan kierros erkanee runkoreitiltä etelään kohti Koirasalmea. Runkoreitti jatkuu pohjoiseen kohti Jatkonjärveä.

Lehtosenjärvi - Valkeisen leirintäalue 12 km

HUOM! Lehtosenjärveltä Valkeiselle reitin varrella on huonokuntoisia pitkoksia, kehoitamme retkeilijöitä varovaisuuteen.

Osuus alkaa runkoreitin ja Hirvaan kierroksen risteyksestä. Osa reitistä on kivikkoista ja siksi hitaasti edettävää. Kun on kuljettu 5,4 km saavutaan Jatkonjärven tulentekopaikalle. Siitä 5,3 km:n päästä tullaan Valkeisen rantaan. Risteyksestä on mahdollista poiketa 350 m pistopolulle Pökkelöniemen laavulle tai jatkaa matkaa suoraan Valkeisen leirintäalueelle (1,6 km). Valkeisen leirintäalueen vieressä sijaitsee Metsäpeuranmaan opastuskeskus, joka on avoinna tilauksesta.

Metsäpeuranmaan opastuskeskus. Kuva: Peetu Luodes

Valkeisen leirintäalue - Kuivajärvi 15 km

Valkeisen leirintäalueen jälkeen reitti kulkee aluksi metsätietä pitkin. Matkan varrella on mahdollisuus levähtää Ruutanalammella pöytäkatoksen suojassa. Osuuden taukopaikaksi soveltuu hyvin Iso-Vänttäläisen rannassa oleva tulentekopaikka, jonne tulee Valkeisen leirintäalueelta 9,5 km. Sieltä reitti jatkuu tietä pitkin komealla mäntykankaalla sijaitsevalle Lummelammelle. Lummelammelta eteenpäin reitti kulkee Etelä-Sydänmaan luonnonsuojelualueen ikimetsien halki.

4,3 km Iso-Vänttäläiseltä tullaan Raatejärven risteykseen. Halutessaan runkoreitiltä voi poiketa polkua pitkin länteen 700 m Raatejärven autiotuvalle. Tuvalla on myös sauna. Pian Raatejärven risteyksen jälkeen runkoreitiltä voi poiketa Koukkusen kodalle (300 m). Osuus päättyy Kuivajärven pysäköintialueelle, minne tulee vielä kilometri matkaa. Kuivajärven pysäköintialueen läheisyydessä on myös Kuivajärven kota.

Kuivajärvi - Petäjämäen ulkoilukeskus 13 km

Kuivajärven ja Saarijärven välillä maisemat ovat vaihtelevia, reitti poikkeaa vuoronperään soille, metsiin ja lampien rannoille. Kuivajärveltä lähdettäessä polku myötäilee järven rantaa 1,3 km vanhalle savupirtille, jossa on Kirves-Heikin tulentekopaikka. Lähistöllä nähtävissä oleva Kirves-Heikin kanava on aikoinaan kaivettu lapiolla kankaan halki. Savupirtiltä 2,9 km päästä tullaan Ahveroisen laavulle, josta on 900 m Saarijärven autiotuvalle ja saunalle. Matkalla voi pysähtyä myös hiljentymistuvalle, joka sijaitsee Kirves-Heikin ja Ahveroisen puolivälissä.

Viimeinen tulentekopaikka on Mustanjärven luoteiskulmassa 3 km Saarijärven autiotuvalta. Mustalta runkoreitin päätepisteeseen Petäjämäen ulkoilukeskukseen tulee matkaa vielä 5 km.

Lisätietoja runkoreitin kohteista Reisjärvellä (www.reisjarvi.fi)