Ohjeita Pallas - Yllästunturin kansallispuistossa liikkumiseen

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston järjestyssääntö (pdf, 1,4 MB, julkaisut.metsa.fi) 

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on

Sallittua

  • Liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta.
  • Marjojen ja ruokasienten poimiminen.

Rajoitettua

  • Kansallispuiston käyttöä ohjataan järjestyssäännöllä (pdf, 1,4 Mt, julkaisut.metsa.fi), josta löytyvät myös
    • kansallispuiston vyöhykejako  
    • metsästysrauhoitusalueet
  • Avotulen teko ja leiriytyminen, jotka ovat sallittuja vain niitä varten osoitetuilla paikoilla. Erämaavyöhykkeellä telttailu on kuitenkin sallittu vapaasti ja tulenteko on mahdollista vesistöjen läheisyydessä kuivia risuja käyttäen.
  • Suurien ryhmien (yli 50 henkilöä) tapahtumien järjestäminen kansallispuiston alueella on luvanvaraista.
  • Liikkuminen on rajoitettua viidellä rajoitusvyöhykkeellä, jotka on perustettu eliöstön suojelemiseksi. Rajoitusvyöhykkeitä ovat
    • Onnasjärven–Onnasjoen rajoitysvyöhykkeellä liikkuminen on kielletty 1.5. - 30.11. lajistonsuojelullisista syistä.
    • Hanhivuoman alue, jolla liikkuminen on kielletty linnuston pesimärauhan ja Pallasjärven taimenen kutuvesien turvaamiseksi ympäri vuoden.
    • Pahakurun, Suaskurun ja Haltioleton rajoitusvyöhykkeillä liikkuminen on kiellettyä ympäri vuoden.
    • Pyhäjoen ja Varkaankurun rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittua 1.5.–30.11. vain merkittyä reittiä pitkin.
  • Kesäkuusta 2017 alkaen pyöräily on sallittu kaikilla virallisilla merkityillä kesäreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pyöräilyä ei sallita luonnonsuojelullisista tai turvallisuussyistä Palkaskerolla, Varkaankurussa, Tuomikurussa, Pirunkurussa ja Kellostapulinkurussa.
  • Ratsastaminen ja koiravaljakolla ajo on sallittua vain kansallispuiston yhteistyöyrittäjille erikseen sovittavilla reiteillä.

Pyöräily on sallittu siihen osoitetuilla reiteillä. Kuva: Annina Kivikari

Kiellettyä

  • Lemmikkieläinten vapaana pitäminen. Lemmikit saavat kulkea mukana vain kytkettyinä. Kansallispuistossa koiran saa viedä autiotupaan vain muiden kulkijoiden suostumuksella. Varaus- ja vuokratupiin koiria ei saa viedä. Koiran kanssa retkeilevän kannattaa siis ottaa teltta mukaan vaellukselle.
  • Muiden kuin ruokasienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen.
  • Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen. Myös kivikasojen kokoaminen tuntureille.
  • Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen.
  • Selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen.
  • Moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta.
  • Roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Metsäpalovaroituksen aikaan kaikki avotulen teko myös merkityillä tulentekopaikoilla sekä laavujen tulisijoissa. Pahimpien kuivuuskausien aikana on suositeltu tulenteon välttämistä myös kotakatosten tulisijoissa ja kämppien kamiinoissa, jotta kipinät eivät lentäisi rutikuivaan maastoon. 

Ennakkovarustautuminen

Huolellinen retken suunnittelu ja tietojen hankkiminen paikallisista oloista auttaa parhaan luontoelämyksen saavuttamisessa.

Turvallisuus

  • Muista jättää ilmoitus itsestäsi, aikataulustasi ja reittisuunnitelmistasi ystävillesi ja läheisillesi, majapaikkaasi tai luontokeskuksiin. Ilmoita mahdollisuuksien mukaan myös reitti- ja aikataulumuutoksista. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Muista ilmoittaa saapumisesi perille, ettei etsijöitä hälytetä turhaan. Pelastuspalvelu laskuttaa turhista etsinnöistä. Muista, että puhelinnumero, johon hätätapauksessa pitää ensimmäisenä soittaa, on 112! Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
  • Tuntureilla sään vaihdokset saattavat olla hyvinkin nopeita. Äkillinen sumu tai lumituisku saattaa aiheuttaa vaaratilanteen.
  • Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa -40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti.
  • Suunnistuksen on oltava varmaa. On varauduttava hätätilanteisiin, kuten yöpymiseen maastossa.
  • Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetulta latuverkostolta!
  • Moottorikelkkajälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
  • Tutustu myös Retkeilyn ABC osiossa oleviin vinkkeihin turvallisuudesta.
  • Katso myös retkikohteesi ajankohtaista sivu.
  • Mukaan kannattaa ottaa myös ensiapupakkaus.
  • Retkeilyn ABC:

Vuodenajat

Ruska alkaa Länsi-Lapin tuntureilla syyskuun 10. päivän tienoilla ja kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Syysmyrsky saattaa joskus riipiä lehdet puista ennen aikojaan.

Talvi alkaa yleensä lokakuun lopussa, mutta viime vuosina lumipeite on paksuuntunut vasta vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden loppupuoli on siis usein vähäluminen. Valaistukseltaan alkava kaamos on erikoinen. Auringon säteet tulevat vinosti ilmakehään ja luminen maisema värjäytyy vuoroin hennon punaiseksi tai siniseksi. Iltaa ja yötä valaisevat kuu ja revontulet. 

Lumipeite on paksuimmillaan maalis-huhtikuussa. Paikoin lunta on yli metri. Yli -20 asteen pakkasjaksot voivat kestää päiväkausia. Talviretkeily ja maastossa yöpyminen vaativat erittäin hyviä varusteita onnistuakseen. Kevättalvi on parasta hiihtosesonkia, joka kestää helmikuun alkupuolelta huhtikuun loppupuolelle. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, eivätkä hiihtokelit välttämättä riitä vappuun asti.

Kukastunturin ladulla. Kuva: Heli Koivulahti

Kevät sijoittuu toukokuulle ja jatkuu lähes kesäkuun puoleen väliin asti. Sulamisvedet kastelevat polut ja tekevät niistä erittäin herkkiä kulumaan. Retkeilijöiden toivotaan ottavan tämän huomioon valitessaan retken reittiä ja ajankohtaa.

Kesä alkaa kesäkuun puolen välin jälkeen. Sääsket kuoriutuvat juhannuksen jälkeen. Mäkärät, paarmat ja polttiaiset seuraavat niitä vuoron perään. Viime vuodet ovat olleet lähes sääskettömiä, joten Lapin kesästä on saanut nauttia kaikessa rauhassa.

Sesonkiajat

Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat maalis-huhtikuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi. Puiston ehdottomasti suosituin reitti on Hetta - Pallas -reitti, jonka varaustupien varaukset on syytä tehdä vähintään puoli vuotta etukäteen. Autiotuvat ovat huippusesonkeina usein täynnä, joten silloin on syytä varata teltta mukaan, jollei halua yöpyä taivasalla.

Varusteet

Kansallispuistossa liikuttaessa tulisi mukana olla ainakin kartta, kompassi ja asialliset retkeilyvarusteet retken pituuden mukaan. Syrjävyöhykkeillä retkeily on huomattavasti vaativampaa kuin retkeily merkityillä reiteillä, joten reittien ulkopuolella liikuttaessa tarvitaan retkeilykokemusta. Mukaan kannattaa ottaa myös ensiapupakkaus.

Matkapuhelimien kuuluvuus

Vaikka Suomen matkaviestinverkot ovatkin kattavia, kansallispuiston alueella voi olla katvealueita. Tarkista matkaviestinverkon kattavuus omalta puhelinoperaattoriltasi. Lisäksi aina on paikkoja, joissa matkapuhelin ei toimi tai puheluissa on häiriöitä. Tällaisissa tilanteissa saattaa auttaa esim. hakeutuminen muuta maastoa korkeammalle, avoimelle paikalle ja/tai puhelimen SIM-kortin poistaminen hätäpuhelun ajaksi. Kannattaa myös ottaa huomioon, että erilaisten matkapuhelimien välillä on eroja kuuluvuudessa.

Kannattaa pitää puhelin lämpimänä sekä ruokaa ja juomaa mukana. Tietyt puhelinmallit eivät toimi pakkasessa, joten reittisuunnitelma aikatauluineen on hyvä ilmoittaa jollekin. Jotta matkapuhelimesta ei loppuisi virta, ota mukaan esimerkiksi varavirtalähde, vara-akku tai vanha puhelin, jossa on toimiva akku.

Jätehuolto

Kaikilla Metsähallituksen hallinnoimilla luonnonsuojelualueilla pyritään tulevaisuudessa roskattomaan retkeilyyn. Retkeilijöiden omatoimisuuteen ja vastuuntuntoon luotetaan. Uskotaan, että kulkijat pystyvät itse huolehtimaan omat roskansa pois maastosta ja toimittamaan ne huollettuihin ekopisteisiin. Pallas - Yllästunturin kansallispuistossa pyritään siirtymään roskattoman retkeilyyn muutaman vuoden kuluessa.

Jätteiden lajittelua varten Pyhäkeron, Hannu- ja Nammalakurun tuvilla sekä Pallastunturin, Tunturi-Lapin ja Yllästunturin luontokeskuksessa on ekopisteet, joihin voi toimittaa lasi- ja metallijätteet sekä vaaralliset jätteet. Biojätteen voi jättää kuivakäymälöihin ja palavat roskat polttaa tulentekopaikoilla.

Hätänumero 112

Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112. Tarkemmat ohjeet.

Retkikohteissa lemmikkieläimet pidettävä kytkettynä. Kuva: Seppo Leinonen

Luonnonsuojelualueilla lemmikit on pidettävä kytkettyinä.