Varkaankurun lehtometsä 

Ylläksen ja Kellostapulin kainalossa sijaitseva Varkaankurun lehtometsä on kuin rehevä satumaailma, jossa järeät kuusivanhukset pitävät velhojen kokousta. Kuusikon katveessa kasvavat keijumaisen hennot hieskoivut, pihlajat ja raidat, ja purolaaksossa kohoaa ihmisen mittainen ruoho.

Varkaankurun lehtometsässä tuore lehto vuorottelee saniaislehtolaikkujen ja lehtokorpien kanssa. Metsän näyttävimpiä kasveja ovat korkeat väinönputket ja pohjansinivalvatit. Pientä ja klassista kauneutta puolestaan tarjoavat maariankämmekät ja pussikämmekät. Voit tutustua Varkaankurun lehtometsään luontopolulla.

Kesänkitunturi ja Pirunkuru

Nouse 517 metriä korkean Kesänkitunturin laelle Kesänkijärven itäpäästä Pirunkurua myöten. Nousun lisäksi elämyksiä tarjoaa tunturin rinteiden mäntymetsä, joka ikiaikaisine puuvanhuksineen ja pystyyn kuolleine honkineen on alueen komeinta.

Maisema Pirunkurusta Kesänkijärven yli Kellostapulille. Kuva: Maarit Kyöstilä

Äkässaivon rotkojärvi ja seitakivi

Äkässaivon rotkojärvi sijaitsee murroslaaksossa, jossa mutkittelee Äkäsjoki. Järvi ja sen kalkkipitoiset kalliot muodostavat arvokkaan elinympäristön muun muassa monille sammalille. Jyrkkäseinäisen saivojärven rannalla on Kirkkopahta, seitakivi, joka on ollut muinainen saamelainen palvontapaikka. Äkässaivo sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, noin 10 kilometriä Äkäslompolosta pohjoiseen. Äkässaivoon voit tutustua merkityllä polulla, Saivonkierroksella. 

Pakasaivo

Pakasaivo on syntynyt mannerjäätikön sulamisvesien puhdistamaan kallioperän murroslaaksoon. Saivojärvi synkkine 50–70 metriä korkeine pahtaseinineen on ollut niin ikään vanha palvontapaikka. Ennen uskottiin, että saivo oli kaksipohjainen ja että kalat katosivat välillä sen alempiin vesiin. Pakasaivossa on ainakin 60 metriä vettä. Se ei noudata normaalia järvivesien vuosikiertoa, ja alin vesikerros sisältää huomattavasti rikkivetyä. Pakasaivo sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, Äkäslompolosta 15 kilometriä linnuntietä länteen.

Linkupalon tulivuoren jäänteet

Kertomukset Lapin muinaisista tulivuorista ja Alppien korkuisista vuoristoista saattavat kuulostaa saduilta mutta ovat täyttä totta. Linkupalon kallioperässä on merkkejä yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneista tulivuorenpurkauksista. Geologit ovat löytäneet alueelta meren alla purkautunutta laavaa, matalaan veteen kerrostunutta tuhkaa, kivettynyttä tulivuorialueen soraa ja jopa tulivuoren aukon paikan. Vulkaaninen maaperä on ravinteikasta; siksi Linkupalon ympäristössä onkin runsaasti lettosoita, joilla elää rikas sammal- ja putkilokasvilajisto.

Äkäsmylly

Äkäsjoen koskessa on vanha Äkäsmylly, jossa lähikylien asukkaat jauhoivat ennen viljansa. Nykyään myllyn läheisyyteen on siirretty myös riihi ja muita rakennuksia. Äkäsmylly sijaitsee kansallispuiston länsipuolella Äkäslinkassa, jossa Äkäsjärvi laskee Äkäsjokena etelään.

Äkäslinkka. Kuva: Seija Olkkonen