Retkeilyreitit ja polut

Tyttö on pysähtynyt polulla ihmettelemään suurta kiveä.Osa Päijänteen kansallispuiston reiteistä on luokiteltu Suomen ulkoilureittien luokitusjärjestelmän mukaan. Alueen reittien vaativuusluokat löytyvät tämän sivun reittikuvauksista. Päijänteen kansallispuiston luokitellut reitit ovat helppoja tai keskivaativia.

Retkeilyreittien lähtöpisteet

  • Asikkalassa Pulkkilanharjun, Karisalmen sillan kupeessa oleva levähdysalue
  • Padasjoen Kelventeen saaren Kirkkosalmen tai Likolahden retkisatama
  • Päijätsalon luontopolulle lähdetään Päijätsalon näkötornin pysäköintialueen läheisyydestä. Päijätsaloon voi saapua myös vesiteitse. Pyydysniemen tulentekopaikan yhteydessä on laituri pienveneille. Hieman isommat veneet voivat rantautua laituriin, joka sijaitsee noin 100 metriä Pyydysniemen tulentekopaikasta pohjoiseen. 

Vesireittien lähtöpisteet

  • Asikkalan Vääksyn vierassatama
  • Padasjoen laivaranta
  • Sysmän vierassatama
  • Päijätsalon Pyydysniemessä on laiturit

Luontopolut

  • Pulkkilanharjun luontopolku, n. 2 km ja siihen liittyvä ympyräreitti, n. 2,4 km lähtee Karisalmen sillan kupeessa olevalta levähdysalueelta ja jatkuu sillan alitse harjuluontoon. Reitti on noin 4,4 km pitkä ja päättyy takaisin lähtöpisteeseensä. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään. Reitillä voi kiertää joko luontopolun tai koko merkityn reitin. Pulkkilanharjun reitti kulkee kangasmaastossa kauniissa harju- ja järvimaisemassa. Reitillä on yksi jyrkempi laskeutuminen portaita pitkin harjulta rantaan. Kosteilla osuuksilla on pitkospuut. Reitillä on muutamia risteyspaikkoja ja metsäteiden ylityksiä. Pääosin reitin maasto on helpohko ja sen luokitus on helppo. Luontopolun taulut esittelevät harjun luontoa ja syntyä. Reittikartta (pdf 1 Mt, visitpaijanne.fi).

Muut reitit

  • Kelventeen saaren läpi kulkee sinisillä merkeillä merkitty retkeilyreitti. Reitti kulkee eteläpään Kirkkosalmesta pohjoisen Likolahteen asti ja pituutta kertyy Kelventeen mitta eli 8 km. Maasto on suurimmalta osin kuivaa helppokulkuista kangasmaastoa, toisinaan polku nousee ylös harjulle. Reitin kulkemista hidastavat jonkin verran korkeusvaihtelut ja osin kivikkoinen polku. Niistä johtuen reitin luokitus on keskivaativa. Reittikartta (pdf 3,58 Mt, visitpaijanne.fi).
  • Kaksi venettä järvellä hämärässä. Veneiden takana on pieni saari.Päijätsalon ympyräreitti, n. 4,1 km. Päijätsalo sijaitsee noin 7 kilometriä Sysmän kirkonkylästä länteen. Kirkonkylän suunnasta tultaessa on Suopellontieltä opastus näkötornin pysäköintialueelle, jonka läheisyydestä reitti alkaa. Päijätsalon kiertävä reitti on merkitty maastoon sinisellä maalimerkinnöillä ja saaren läpi kulkeva välireitti punaisella maalimerkinnöillä. Päijätsalon pysäköintialueelta Pyydysniemeen johtava reitti on merkitty punaisella maalimerkinnällä puihin. Päijätsalon kiertävä reitti: Ensin pysäköintialueelta kuljetaan punaisella merkittyä reittiä 800 metriä, jonka jälkeen polkujen risteyksestä jatketaan siniselle polulle, joka kiertää Päijätsalon alueen ja palaa pysäköintialueelle. Päijätsalon korkeimmalla kohdalla voi kiivetä rappusia pitkin näkötorniin. Päijätsalon keskiosan korkeusvaihtelut ja reitin kivikkoiset osat hidastavat kulkua jonkin verran ja näistä johtuen reitin luokitus on keskivaativa. Reittikartta (pdf 1,46 Mt, visitpaijanne.fi).
    • Palvelut: Pyydysniemen tulentekopaikalla on valmiit polttopuut. Tulentekopaikan yhteydessä on lisäksi kuivakäymälä. Jätehuoltoa ei ole, joten viethän roskat mennessäsi. Päijätsalon näköalatornin pysäköintialue sekä Pyydysniemen laiturit.
    • Nähtävyydet: Näkötornista aukeaa kaunis näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Päijätsalon näköalatornia käytettiin sotavuosien 1939-1944 aikana lennonvalvontatehtävissä.
    • Vaativuusluokka: keskivaativa reitti Keskivaativa reitti.

      Päijätsalon ympyräreitin kartta (retkikartta.fi, avautuu uuteen ikkunaan)
       
  • Kammiovuoren retkeilyreitti, 3,8 km, sijaitsee Vintturissa 24 kilometriä Sysmän kirkonkylästä pohjoiseen. Kammiovuorelle on opastus Luhankaan vievältä tieltä nro 612. Pysäköintialueella on opastustaulu Kammiovuoren palveluista. Reitin varrella on alueen luonnosta kertovia opastauluja. Kammiovuorelta avautuu maisema Päijänteelle. Vuoren laella on maisemakartta, josta näet mitä saaria on edessäsi. Vuorella polveilee 3,8 kilometrin pituinen merkitty reitti, joka on merkitty maastoon sini-valkoisin merkein. 
    • Palvelut: Reitin keskivaiheella sijaitsee laavu, jonka yhteydessä on tulentekopaikka. Kammiovuoren retkeilyaluetta ja sen puuhuoltoa hoitaa Vintturin kyläyhdistys ry.
    • Nähtävyydet: Kammiovuori on Itä-Hämeen korkein kukkula (221 m). Reitin varrella sijaitsee Hiskian luola, joka perimätiedon mukaan oli vuorella 1900-luvun alkupuolella eläneen erakon  asuinsija. Luola on luonnonnähtävyys, jossa kävijä liikkuu omalla vastuullaan. Kammiovuorella on nähtävissä jääkauden jälkiä, suuria siirtolohkareita, joista mahtavin on Sysmän Linta, noin seitsemän metrin korkuinen kivenjärkäle.    
    • Vaativuusluokka: Keskivaativa reitti Keskivaativa reitti.

      Kammiovuoren retkeilyreitin kartta (retkikartta.fi, avautuu uuteen ikkunaan)
       
  • Padasjoen laivarannasta on Päijänne-Ilves -yhdysreitti Evon retkeilyalueelle ja Ilvesvaellus-retkeilyreitille. Reitti on merkitty maastoon keltaisilla ympyröillä ja on pituudeltaan 12,6 km. Yhdysreitti päättyy Evon Taruksen alueelle, josta jatkuu Ilvesvaellus-reittinä Evon retkeilyalueella. Päijänne-Ilves -yhdysreitti on merkitty Ilvesvaellus-ulkoilukarttaan. Reitti kulkee vaihtelevissa kylä- ja metsämaisemissa; matkaa taitetaan päällystetyillä pyöräteillä, sorateillä, metsäautoteillä, pelloilla ja metsäpoluilla. Reitti on keskivaativa. Reittikartta (pdf 2,15 Mt, visitpaijanne.fi).
    • Palvelut: Nuijamiehenkolon laavu, Majatalo Onnenmyyrä: ruoka- ja majoituspalveluita
    • Nähtävyydet: Nuijasodan muistomerkki sekä Padasjoen kunnan luonnonsuojelualue Frans Joosefin lampi ympäristömetsineen
    • Vaativuusluokka: keskivaativa reitti Keskivaativa reitti.
  • Aurinko-Ilves -yhdysreitti on 30 kilometrin pituinen reitti, joka alkaa Evon retkeilyalueen kaakkoiskulmasta ja päättyy Vääksyn kanavalla sijaitsevaan Päijännetaloon (asikkala.fi). Reitti kulkee vaihtelevassa metsä- ja kulttuurimaisemassa, jossa jääkauden jäljet näkyvät selvinä. Reitti on merkitty maastoon pyöreillä Aurinko-Ilves-tunnuksilla. Reittikartta (pdf 980 kt, visitpaijanne.fi).
    • Palvelut: Kaupinsaaren, Uusimyllyn, Kuurnamäen ja Aurinkovuoren laavut.
    • Nähtävyydet: näköalapaikat Korppikalliolla, Henrikinaholla ja Syrjänsupilla.
    • Vaativuusluokka: keskivaativa reitti Keskivaativa reitti.

Hiihtoreitit

  • Padasjoen kunta ylläpitää talvisin kelin ja jäätilanteen salliessa hiihtolatua Päijänteen jäällä. Latu kulkee reittiä:
    • Padasjoen laivaranta - Vähä-Haukkasalo (3 km), Vähä-Haukkasalo - Lietsaaren itäkärki (3,5km), Lietsaaren itäkärki - Kelventeen Isohieta (2,5 km), Isohieta - Hietasaaren tulentekopaikka (5 km). Latu kulkee jäällä ja tehdään säiden mukaan, ensimmäisenä Padasjoen laivaranta - Vähä-Haukkasalo.
    • Latutilannetta kannattaa tiedustella Padasjoen kunnalta (padasjoki.fi).

Vesi- ja melontareitit

  • Puiston läheisillä vesialueilla on 2,4 metrin syvyiset väylät. Kelventeen kaakkoispuolella oleva väylä on osin 1,8 metrin syvyinen.
  • Päijänne - Keitele -veneretkeilyreitin eteläisimmät rantautumispaikat ovat Päijänteen kansallispuiston retkisatamia. Reitti ulottuu Etelä-Päijänteeltä Ylä-Keiteleelle saakka. Reitin varrella on 31 huollettua rantautumispaikkaa.
  • Kansallispuiston lähivedet soveltuvat hyvin kanoottiretkeilyyn. Koska kyseessä on järvipuisto, ei varsinaista merkittyä reittiä ole. Suurimpia selkiä kannattaa välttää, sillä tuulisella säällä niihin voi nousta korkea aallokko. Maihinnousukiellossa oleviin saariin kannattaa jättää kunnioittava väli, jotta lintujen pesimärauha todella toteutuu.

Savonselän melontarengas (Kyyvesi - Puula - Päijänne) ulottuu Kelventeelle asti. Kelventeeltä reitti jatkuu Sysmän Suopeltoon ja edelleen Tainionvirtaa kohti Puulaa. Reitistä on julkaistu opaskartasto, jota on satunnaisesti saatavissa reitin varren kunnista.