Etelä-Suomen lääni, Kymenlaakso
Hamina (www.hamina.fi)
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Kohdetta
hoitaa Metsähallitus.
Toisen maailmansodan myötä syrjäisestä Ulko-Tammion saaresta tuli
uuden itärajan etuvartio. Jatkosodan aikana Itäisellä Suomenlahdella koettiin
paitsi suuria inhimillisiä kärsimyksiä myös meritaistelun voitonhetkiä.
Nykyään Ulko-Tammion saari on
rauhallinen merellinen retkikohde veneilijöille ja muille saaristossa
liikkuville. Saarelta löytyvät tykit, tunneli sekä linnakkeen jäännökset
kertovat kuitenkin sota-ajan ponnisteluista.
Ulko-Tammion linnake vartioi itärajaa
Vaikka Ulko-Tammion ja sitä ympäröivien saarten todellinen tulikaste koettiin
vasta jatkosodan myötä, häiriintyi saariston rauha jo talvisodan aikana, kun
Suursaaresta lähti kuudentuhannen venäläissotilaan hyökkäys kohti Suomea.
Hyökkääjää huomattavasti vähälukuisempi Kotkan rannikkotykistö onnistui
kuitenkin estämään vihollista saamasta sen havittelemaa sillanpääasemaa
mantereelta.
Välirauhan aikana Ulko-Tammion saari linnoitettiin uuden itärajan
etuvartioasemaksi. Merirajan toisella puolella Neuvostoliitto varusti omia
saariaan ja Suomi ryhmitti niitä vastaan Kotkan rannikkopatteriston. Jatkosodan
aikana joulukuussa 1941 suomalaisjoukot valloittivat Suursaaren, Somerin sekä
sen läheiset saaret. Suursaaresta tuli Suomen meripuolustuksen päätukikohta,
joka yhdessä Ulko-Tammion ja muiden rannikkolinnakkeiden kanssa eristi
tehokkaasti venäläislaivaston Leningradiin.
Itäisen Suomenlahden kuuluisin taistelu käytiin 8.7.1942 Ulko-Tammiosta 18
kilometrin päässä sijaitsevan Somerin rannikkolinnakkeen hallinnasta.
Suomenlahden meri- ja ilmapuolustuksen kannalta äärimmäisen tärkeää Someria oli
puolustamassa vajaat sata miestä, mutta silti ylivoimainen vihollinen kyettiin
torjumaan. Ulko-Tammion linnake osallistui Somerin taisteluun raskaalla tykillä.
Somerin taistelun 30-vuotismuistomerkki paljastettiin Ulko-Tammiossa 8.7.1972.
Kuparisessa laatassa on keskellä Somerin asevelimerkki.
Sota Neuvostoliittoa vastaan loppui 19.9.1944. Liittoutuneiden
Valvontakomission määräyksestä niin Ulko-Tammion kuin muidenkin Itäisen
Suomenlahden saarien tykit ja raskas asekalusto siirrettiin pois ja rakennuksia
myytiin siviileille. Sodan merkkejä on silti yhä nähtävissä Itäisen Suomenlahden
kansallispuistossa. Lue lisää sodan tapahtumista saaristossa Ulko-Tammion
sotahistoriallisen luontopolun esitteestä ja käy paikan päällä tutustumassa
sodan merkkeihin maastossa.
Yhteystiedot
Ulko-Tammioon voi tutustua ympäri vuoden, joskin saaristo-olosuhteet
asettavat sille omat rajoituksensa. Metsähallituksen opas on paikalla
kesäviikonloppuisin. Opastettu kierros kestää noin tunnin ja sen aikana
kävellään noin kilometrin matka. Opastus sisältää tietoa saaren luonnosta ja
sotahistoriasta. Muuna aikana saaressa ei ole paikalla henkilökuntaa ja
kohteeseen tutustuminen on omatoimista. Saareen ja sen nähtävyyksiin
tutustuminen on maksutonta.
Ulko-Tammiossa on kesäviikonloppuisin Metsähallituksen opas opastamassa
kansallispuiston kävijöitä, puh. 040 568 5777.
Kulkuyhteydet ja kartat
Ulko-Tammion kulkuyhteyksistä on kerrottu Itäisen Suomenlahden kansallispuiston
verkkosivuilla.
Sähköiset kartat
Ulko-Tammion sotapolku
Sotapolulla voi tutustua Ulko-Tammion sodanaikaisen linnakkeen jäännöksiin.
Polun varrella on muun muassa kaksi asemiinsa palautettua tykkiä. Polkua ei ole
kaikilta osin merkitty maastoon, vaan sitä seurataan esitteen opastamana. Ole
varovainen liikkuessasi kallioilla ja linnoituslaitteilla! Tunneliin
tutustuessasi tarvitset taskulampun.
Liikuntaesteisten palvelut
Alueella ei ole erityisiä palveluita liikuntaesteisille. Lisäksi maasto on
pääosin vaikeakulkuista.
