Taustaa
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalle Pallastunturin
matkailualueelle valmistui muutama vuosi sitten maisemanhoidon yleissuunnitelma.
Se laadittiin laajan asiantuntijaryhmän ohjauksessa. Suunnitelman päätavoitteena
on maisema- ja luonnonsuojeluarvojen, luonnon kantokyvyn ja kestävän
luontomatkailun turvaaminen Pallaksella. Koska suunnittelualueella on
kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kunnostuskohteita, osa niistä päätettiin
toteuttaa ympäristötaiteen menetelmin. Toimenpiteet kohdistuvat vain
rakennetuille alueille, reiteille ja tieurille.
Pallastunturin ympäristötaideprojekti
Pallaksen maisemointityöhön osallistui yhteensä viisi taiteilijaa Suomen
Lapista, Ruotsin Norrbottenista ja Skotlannista. Kukin heistä suunnitteli
ympäristötaideteoksen kunnostettavaan ongelmakohteeseen. Työn tavoitteena oli
parantaa ympäristön laatua ja kehittää omaleimaista kansallispuistomaisemaa
sen matkailun kulttuurista arvoa korostaen. Tekninen suunnittelu tehtiin
yhteistyössä taiteilijoiden ja Metsähallituksen asiantuntijoiden kanssa.
Teoksissa käytettiin pääasiassa luontoon sopivia materiaaleja, kuten kiviä,
kasveja ja puuta. Oleellista on, että taideteokset ovat sopusoinnussa ympäristön
kanssa ja herättävät kävijöissä myönteisiä luonto- ja kulttuurielämyksiä.
Taiteilijoita Ruotsista, Skotlannista ja Suomesta
Hankkeeseen osallistuivat taiteilijat Lena
Stenberg ja Mats Wikström Ruotsista, Kaija Kiuru Suomesta
sekä Deborah Schultz ja Jonathan Claxton Skotlannista.
Lena Stenbergin teos rakentuu vanhan, sodassa
tuhoutuneen Pallas-hotellin raunioille. Se on samalla vanhan hotellin
muistomerkki ja muistutus Lapin sodan aiheuttamista tuhoista.
Jonathan Claxton käyttää teoksissaan "Porokaarre ja
Taivaanranta" suurehkoja luonnonkiviä. Ne sijoittuvat hotellille menevän tien
ja "Orava-kujanteen" liittymään.
-
Kaija Kiurun teos maisemoi routivan ja kuluneen
ojanteen Pallas-hotellin ja luontokeskuksen välillä. Materiaalina on käytetty
rakkakiviä ja paikalla olevaa kasvillisuutta. Työhön kuuluu ojanteen ylittävä
silta, jolta alkaa Pallas-Hetta -vaellusreitti.
Deborah Schultz kokosi oman teoksensa Pallaksen
aineellisesta ja aineettomasta olemuksesta. Hän havainnoi työssään ympäristöä,
matkailun historiallista ja kulttuurista ulottuvuutta sekä vierailijoiden
ajatuksia ja elämyksiä.
-
Mats Wikströmin teos "Orava-kujanne"
johdattelee kävijät Pallaskeron laavulle ja edelleen Palkaskeron kierrokselle.
Teos käsittää seitsemän pronssiin valettua
oravaa kiinnitettyinä puupilarien päähän. Eri asennoissa olevat oravat
ilmentävät maailman suuria uskontoja ja sitä kautta
koko luomakunnan ykseyttä. Uskonnoista ovat esillä kristinusko, juutalaisuus, islam ja
sen vapaamielinen suuntaus, buddhalaisuus, hindulaisuus sekä luonnonuskonto.
Töiden
toteutuksesta ovat vastanneet taiteilijat yhdessä Metsähallituksen
ja ympäristörakentamisen ammattilaisten kanssa. Yhteyshenkilöinä ovat olleet Yrjö
Norokorpi Metsähallituksesta ja Riitta Kuusikko Rovaniemen
taidemuseosta.
