Ympäristötaidetta Pallastunturilla

Taustaa

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalle Pallastunturin matkailualueelle valmistui muutama vuosi sitten maisemanhoidon yleissuunnitelma. Se laadittiin laajan asiantuntijaryhmän ohjauksessa. Suunnitelman päätavoitteena on maisema- ja luonnonsuojeluarvojen, luonnon kantokyvyn ja kestävän luontomatkailun turvaaminen Pallaksella. Koska suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kunnostuskohteita, osa niistä päätettiin toteuttaa ympäristötaiteen menetelmin. Toimenpiteet kohdistuvat vain rakennetuille alueille, reiteille ja tieurille.

Pallastunturin ympäristötaideprojekti

Pallaksen maisemointityöhön osallistui yhteensä viisi taiteilijaa Suomen Lapista, Ruotsin Norrbottenista ja Skotlannista. Kukin heistä suunnitteli ympäristötaideteoksen kunnostettavaan ongelmakohteeseen. Työn tavoitteena oli parantaa ympäristön laatua ja kehittää omaleimaista kansallispuistomaisemaa sen matkailun kulttuurista arvoa korostaen. Tekninen suunnittelu tehtiin yhteistyössä taiteilijoiden ja Metsähallituksen asiantuntijoiden kanssa. Teoksissa käytettiin pääasiassa luontoon sopivia materiaaleja, kuten kiviä, kasveja ja puuta. Oleellista on, että taideteokset ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa ja herättävät kävijöissä myönteisiä luonto- ja kulttuurielämyksiä.

Taiteilijoita Ruotsista, Skotlannista ja Suomesta

Hankkeeseen osallistuivat taiteilijat Lena Stenberg ja Mats Wikström Ruotsista, Kaija Kiuru Suomesta sekä Deborah Schultz ja Jonathan Claxton Skotlannista.

Lena Stenbergin teos rakentuu vanhan, sodassa tuhoutuneen Pallas-hotellin raunioille. Se on samalla vanhan hotellin muistomerkki ja muistutus Lapin sodan aiheuttamista tuhoista.


Jonathan Claxton käyttää teoksissaan "Porokaarre ja Taivaanranta" suurehkoja luonnonkiviä. Ne sijoittuvat hotellille menevän tien ja "Orava-kujanteen" liittymään.


• Kaija Kiurun teos maisemoi routivan ja kuluneen ojanteen Pallas-hotellin ja luontokeskuksen välillä. Materiaalina on käytetty rakkakiviä ja paikalla olevaa kasvillisuutta. Työhön kuuluu ojanteen ylittävä silta, jolta alkaa Pallas-Hetta -vaellusreitti.
  

Deborah Schultz kokosi oman teoksensa Pallaksen aineellisesta ja aineettomasta olemuksesta. Hän havainnoi työssään ympäristöä, matkailun historiallista ja kulttuurista ulottuvuutta sekä vierailijoiden ajatuksia ja elämyksiä.


• Mats Wikströmin teos "Orava-kujanne" johdattelee kävijät Pallaskeron laavulle ja edelleen Palkaskeron kierrokselle. Teos käsittää seitsemän pronssiin valettua oravaa kiinnitettyinä puupilarien päähän. Eri asennoissa olevat oravat ilmentävät maailman suuria uskontoja ja sitä kautta koko luomakunnan ykseyttä. Uskonnoista ovat esillä kristinusko, juutalaisuus, islam ja sen vapaamielinen suuntaus, buddhalaisuus, hindulaisuus sekä luonnonuskonto.

Töiden toteutuksesta ovat vastanneet taiteilijat yhdessä Metsähallituksen ja ympäristörakentamisen ammattilaisten kanssa. Yhteyshenkilöinä ovat olleet Yrjö Norokorpi Metsähallituksesta ja Riitta Kuusikko Rovaniemen taidemuseosta.