Kolvananuuro on pitkä, jyrkkärinteinen ja
maisemallisesti kiehtova rotkolaakso, jonka ainutlaatuinen kasvillisuus
viehättää luonnossa liikkujaa. Kolvananuuro eli Kolvananrotko on osa kymmeniä
kilometrejä pitkää jyrkkärinteistä murroslaaksoa. Kolvananuuron
luonnonsuojelualue on noin 4 km pitkä ja noin 400 m leveä. Luonnonsuojelualueen
ulkopuolella rotko jatkuu etelässä ensin hiekkakankaisena uurrelaaksona ja sen
jälkeen useina jokilaaksoina. Luode-kaakkosuuntainen rotko syntyi miljoonia vuosia sitten
kallionperän siirrosten yhteydessä.
Rotkoa reunustavat jylhät kalliot, joiden seinämät kohoavat uuron pohjalta 70
- 80 m:n korkeuteen. Alueen länsipuolella Verkkovaaran laki nousee yli 100
metriä Kolvananrotkon pohjaa korkeammalle. Lähes pystysuorat jyrkänteet
sijaitsevat Pienen Koiralammen eteläpuolella ja Pahakalliolla uuron
pohjoisosassa. Pahakallion seinämä paistaa paljaana, mutta usein jyrkänteet
peittyvät tiheän, vanhan kuusikon taakse. Kuusia kasvaa myös ylhäällä rinteiden
päällä. Iäkäs, luonnontilainen puusto on yksi Kolvananuuron ylpeyden aiheista.
Rotkon luonnontilaisilla rinteillä vuorottelevat rehevät lehdot, pensaikot,
havupuumetsiköt sekä karut kivikot ja paljaat, lähes pystysuorat
kallioseinämät.
Laakson pohjaa peittävät kapeat suojuotit, karut lammet,
purot ja kivikot. Kivikon suojissa kiemurteleva puro saa alkunsa soiden
ympäröimästä Pienestä Koiralammesta. Puron varrella kasvaa komeita
saniaislehtoja. Uuron suojissa kohtaavat pohjoinen ja eteläinen
kasvilajisto.
