Ohjelmaa Saaristomeren kansallispuistossa
Tutustu Saaristomeren kansallispuiston ja Sinisimpukan luontokeskuksen tapahtumiin.
Boskärin laituri ei ole käytössä
Boskärin laituri on suljettu huonokuntoisuuden vuoksi.
Stora Hästön luontopolkua uusitaan vuoden 2010 aikana.
Uuden polkulinjauksen vuoksi maastossa voi olla epäselvyyksiä
luontopolun reitistä, sillä rinnakkain on sekä vanhoja että uusia
reittimerkkejä.
Veneettömien mahdollisuuksia päästä Saaristomeren kansallispuistoon tai sen
läheisyyteen 2010
- Veneretkiä Kråkskäriin, Höglandiin ja Stenskäriin:
Pensarsyd (www.pensarsyd.com)
- Veneretkiä Jungfruskäriin:
Saaristokansanopisto (www.hkf.fi)
- Veneretkiä Konungskäriin:
Saaristokeskus
Korpoström (www.skargardscentret.fi)
- Veneretkiä Öröseen:
Wilson
Charter (www.wilsoncharter.fi) ja Kasnäs Sailing
(www.saaristoseikkailu.fi)
- Melontaretkiä Kråkskäriin ja Jungfruskäriin sekä melontaretkiä Nauvosta:
Pensarsyd (www.pensarsyd.com)
tai
Mykayak (www.mykayak.fi)
Kansallispuistot ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita
Suomalaisten sielunmaisemia ovat järvet, meri saaristoineen, vanhat metsät,
harjut, kedot ja niityt, suot sekä tunturit. Nämä ovat perusluontotyyppejä,
joita kansallispuistoissa suojellaan suurina ja mahdollisimman luonnontilaisina
kokonaisuuksina. Siksi 35 kansallispuistollamme on huomattava merkitys luontomme
monimuotoisuudelle. Kansallispuistot ovat myös helmiä suojelualueverkostossamme,
joka on luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkein työkalu.
Kansallispuistoissa suojellaan ja hoidetaan myös kaikkein uhanalaisimpia
luontotyyppejämme ja uhanalaisia lajeja.
Jokaisella kansallispuistolla on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä
merkittävän osan puistoverkostoa. Saaristomeren kansallispuisto on jääkauden
lapsi Itämeren sylissä. Puistossa suuret selkävedet erottavat yli kaksituhatta
erikokoista saarta. Pienimmät ovat tuulen tuivertamia luotoja ja suurimpien
saarien perinnemaisemissa ja niityillä lampaat laiduntavat.
Metsähallitus toivottaa suomalaiset tutustumaan kansallispuistojen
ainutlaatuiseen luontoon viikonloppuna 22.-23.5, jolloin kansallispuistoissa
järjestetään paljon retkiä ja yleisötilaisuuksia luonnon monimuotoisuuden
teemapäivän ja Euroopan kansallispuistopäivän kunniaksi.
Lue lisää:
Metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty.
Tarkista
tilanne metsäpalovaroitusten suhteen (www.ilmatieteenlaitos.fi).
Kurkista Saaristomeren työntekijöiden elämään!
Oletko koskaan miettinyt, miten norppia pystyy laskemaan tai miten lampaat
viedään saarille kesälaitumille? Mitä luontokeskuksessa tapahtuu tammikuussa,
kun se on suljettuna? Mitä sukeltajat etsivät meren pohjasta? Miksi tutkija
kulkee lahopuulta toiselle puukko kädessä?
Saaristomeren kansallispuistossa työskentelee monenlaista porukkaa: on
esimerkiksi asiakasneuvojia, meribiologeja, suunnittelijoita, puistomestareita,
tutkijoita ja talkooväkeä. Blogissa, joka kulkee nimellä ”Saaristomeren
kansallispuiston loki”, kerrotaan tämän moninaisen joukon ajatuksista ja
tunnelmista, kansallispuiston tapahtumien sattumuksista ja arkipäivän
kommelluksista. Kurkista, mitä Saaristomerellä tapahtuu!
Lue lokia
(www.maritimum.blogspot.com)
Lokin mereinen osoite, maritimum, viittaa meren
rannalla kasvavaan kasviin, merisaunioon (Tripleurospermum
maritimum).
Uuden valvontaveneemme nimeksi tuli Vaken
Metsähallitus ottaa kesällä käyttöön uuden, yli kymmenmetrisen
erävalvontaveneen Etelä-Suomen vesien valvontaan. Kaikkiaan 150 nimiehdotuksen
joukosta raati valitsi voittajaksi nimen Vaken. Vaken-nimi sopii veneen
käyttötarkoitukseen ja nimessä on otettu huomioon rannikkoseudun
ruotsinkielisyys. Nimi on myös suomea äidinkielenään puhuville helppo
äännettävä. Sana tarkoittaa valveillaoloa mutta myös avantoa.
Löydä meidät Facebookista!
Saaristomeren
kansallispuisto Facebookissa (www.facebook.com)
BirdLife Suomen vuoden 2010 lintu on kuikka
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon kiinnitetään erityistä
huomiota.Vuoden 2010 lajiksi on valittu kuikka. Kuikkia voi nähdä
Saaristomerellä keväällä ja syksyllä parhaimpina muuttopäivinä sadoittain. Hyviä
paikkoja muutontarkkailuun ovat ulompana merellä sijaitsevat saaret ja luodot.
Esimerkiksi Vänö, Bengtskär ja Morgonlandet ovat lintuharrastajien keskuudessa
tunnettuja muutonseurantapaikkoja Saaristomerellä. Lisätietoa vuoden linnusta
(www.birdlife.fi)
Viidelle saaristomeren kansallispuiston yhteistyökumppanille on myönnetty
Pan Parks –sertifikaatti.
PAN Parks
PAN Parks on Euroopan-laajuinen organisaatio,
joka on perustettu suojelemaan Euroopan erämaisia alueita. Suomessa PAN Parks
–laatumerkki on myönnetty Saaristomeren ja Oulangan kansallispuistoille. PAN
Parks -laatumerkki on osoitus poikkeuksellisista luontoarvoista ja
korkealaatuisista virkistyspalveluista.
PAN Parks toimii alueillaan myös kestävän turismin puolesta. PAN Parks
verkostoon kuuluvat kansallispuistot ja sen asiakkaita palvelevat
matkailuyritykset ovat sitoutuneet toiminnassaan tukemaan luonnonsuojelua ja
paikallisyhteisön elinvoimaisuutta. Järjestö tarjoaa sertifioiduille
yrityspartnereilleen vierailuja ja koulutusohjelmia, jotka tukevat näiden
tuotekehittelyä ja vahvistavat matkailukapasiteettia.
Saaristomeren PAN Parks yhteistyökumppanit
Backaron täyshoitola
(www.nauvo.net)
Skeppargården
(www.skeppargården.fi)
Pensar
Syd (www.pensarsyd.com)
Grannäs gård
(www.grannasgard.fi)
HotelStrandbo
(www.strandbo.fi)
Minkin tehopyynti on lisännyt pesivien saaristolintujen lukumääriä
eteläisellä Saaristomerellä
Metsähallitus on jatkanut minkinpoistoa Saaristomeren kansallispuistossa:
Metsähallitus on yhteistyössä paikallisten metsästäjien kanssa tehopyytänyt
minkkejä sekä kansallispuistossa että sen yhteistoiminta-alueella Kemiönsaaren
Vänön eteläisessä saaristossa syksystä 2006 alkaen. Tämän kesän lintulaskennat
osoittavat minkin vähentämisen näkyvän nopeasti ulkosaariston lintukantojen
lisääntymisenä. Tavoitteena on ollut minkeistä vapaan alueen perustaminen ja
ylläpito sekä pesivien saaristolintukantojen suojelu. Lisätietoa.
Kestävän kehityksen matkailun strategia hyväksytty Saaristomerellä
Saaristomerelle laadittu kestävän kehityksen mukaisen matkailun strategia on
hyväksytty Metsähallituksella.
Stora Hästön vedenalainen luontopolku
Luontopolku sijaitsee Stora Hästön saaren rantavedessä, noin 5 km lounaaseen
saaristokeskus Korpoströmistä. Alueen vedenalainen luonto on monipuolinen ja
kiinnostava ja luontopolun tarkoitus onkin herättää mielenkiintoa vedenalaista
maailmaa kohtaan. Polun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy kalliopohjien
leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee
myös paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa viihtyviä pieneliöitä.
Polku alkaa suojaisasta lahdelmasta ja jatkuu noin 200 metrin verran ulos
merelle päin, aina kymmenen metrin syvyydelle. Polkua seurataan uiden
(uimalaseilla), snorklaten tai sukeltaen. Pohjassa olevia opastauluja yhdistää
köysi, joten reittiä on helppo seurata.
Lue
lisää (www.metsa.fi) ja katso kuvia vedenalaisesta luontopolusta sekä
vedenalaisten luontotyyppien kartoituksesta
Astu Kråkskärin kalastajakotiin Saaristomeren kansallispuistossa – matka
menneisiin aikoihin
Kråkskär Nauvossa oli ympärivuotisesti asutettu vuoteen 1956 asti. Saari
liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon 1995 ja sen torppa korjattiin 2004.
Vähitellen Kråkskär on alkanut houkutella vierailijoita. Jotta ilman venettä
liikkuvilla kävijöillä olisi paremmat mahdollisuudet päästä tutustumaan
kansallispuiston alueisiin, on Metsähallitus solminut yrittäjien kanssa
yhteistyösopimuksia. Yrittäjät sitoutuvat noudattamaan Metsähallituksen kestävän
luontomatkailun periaatteita ja he tarjoavat palveluita kansallispuiston
kävijöille.
Saaren arjesta voi tutustua kohdeopasteiden avulla tai vaikka tilaamalla
retken yrittäjiltä.
Tällöin on myös mahdollisuus tutustua torppaan. Kråkskär on hyvä retkikohde.
Täällä on tulentekopaikka ja mahdollisuus telttailla. Rantautuminen kannattaa
tehdä saaren eteläpuolella, kalliossa löytyy kiinnitystappeja ja hiekkaranta on
oivallinen kajakille.
Berghamnin luontotupa
Rantavajojen kalastuksesta kertova näyttely avoinna jatkuvasti.
Lisätieotoa: Sinisimpukan luontokeskus puh. 0205 64 4620
Jungfruskärin palvelutasoa on parannettu
Jungfruskärin laituri on käytettävissä. Sen läntinen
puoli on tarkoitettu kävijöille. Laiturin pituus on 15 m, mutta sopu sijaa
antaa. Laiturin pääty on käytännössä taksiveneille sekä Houtskarin
Saaristo-opistolle, joka vastaa opastuksesta ja kurssitoiminnasta saarella.
Metsähallituksen henkilökunta käy lähes päivittäin alueella ja käyttää
laiturin itäosaa. Edelleen voi käyttää rantautumiseen myös viereistä kalliota.
- Laiturimaksu 5€/ venekunta, jos yöpyy.
Saaristokansanopisto (www.hkf.fi)
Houtskärissä järjestää matkoja Jungfruskäriin jokaisena keskiviikkona
30.6.-28.7. Lähtö tapahtuu kello 13.00 Näsbystä ja paluu on noin kello 19.
Hinta 35 euroa / aikuinen ja 20 e / lapsi. Hinta sisältää matkan lisäksi
iltapäiväkahvin ja opastuksen. Lisätiedustelut ja ilmoittautuminen (
viimeistään klo 12 ennen matkalle lähtöä) puh. 040 544 3163.
- Jungfruskärissä uusi valokuvanäyttely!
Voit tutustua
Jungfruskärin huoltorakennuksessa Pekka Hintikan perinnemaisema-aiheiseen
valokuvanäyttelyyn 1.6.-1.8.2010.
Kansallispuistot ja retkeilyalueet tuovat sijoitetut rahat monikertaisesti
takaisin
Rahat, jotka valtio on sijoittanut kansallispuistoihin ja
retkeilyalueisiin, palautuvat yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin
paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Tiedot käyvät ilmi
Metsähallituksen tutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin
kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudellista
merkitystä.
Suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö voi tuoda
lähialueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoitettua
euroa kohti. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston kulut olivat vuodessa 700 000
euroa, ja puistossa käyneiden kokonaistulovaikutus alueella oli 14 miljoonaa
euroa vuodessa. Niiden matkailijoiden osalta, jotka saapuvat alueelle nimenomaan
kansallispuiston takia, tulovaikutukset olivat 6,5 miljoonaa euroa.
Valtion retkeilyalueista hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalassa sijaitseva,
kalastusmahdollisuuksistaan tunnettu Ruunaa. Myös sinne tehty sijoitus palautuu
yli 20-kertaisesti lähiympäristöön: alueen kustannukset ovat 178 000 euroa
vuodessa, ja kokonaistulovaikutus on 4 miljoonaa euroa. Nimenomaan
retkeilyalueen takia Ruunalle tulleiden vaikutus oli 2,3 miljoonaa euroa.
Myös merellisiin kansallispuistoihin investoidut rahat ovat
moninkertaistuneet. Saaristomeren kansallispuiston ylläpitokustannukset ovat
noin 360 000 euroa vuodessa ja yhteenlaskettu tulovaikutus 3,4 miljoonaa euroa
vuodessa. Toisin sanoen jokainen euro tuli lähes kymmenkertaisesti takaisin.
Hoitokustannuksia lisää ainutlaatuinen saaristoluonto, mutta kävijät viipyvät
kauemmin Saaristomeren kansallispuistossa. Jo pieni lisäys kävijämäärissä
myötävaikuttaa alueen yrityksiin.
Saaristomeren luontomatkailusuunnitelma on valmistunut
Luontomatkailusuunnitelma pyrkii edistämään alueen kestävää
luontomatkailukäyttöä. Suunnitelmalla pyritään lisäämään kävijöiden
tutustumismahdollisuuksia saaristoluontoon ja saaristolaiskulttuuriin tavalla,
joka varjelee alueen luontoarvoja sekä saaristolaiskulttuuria. Lisätietoa
ja suunnitelma kokonaisuudessaan (www.metsa.fi)
