Saaristomeren luonto

Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa, yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa. Kansallispuisto on pääosin karua ulkosaaristoa, jota luonnehtivat mm. tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakasvuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka paljastavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta. Toisaalta kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä alueita, joiden kasvillisuus on erittäin moninaista.

Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä 5 - 6 promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien määrä on vähäinen, mutta yksilörunsauden vuoksi meri vilisee elämää.

Laajat ulapat, murtovesi, puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin monipuoliselle eläin- ja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa. Perinnemaisemia on puistossa noin 300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen.

• Lue lisää saariston perinnemaisemista.

Kasvillisuus

Saaristomeren kasvillisuuden poikkeuksellinen monipuolisuus johtuu maiseman pienipiirteisyydestä ja kallioperän vaihtelevuudesta. Vaikka kansallispuisto on pääosin karua ja kallioista ulkosaaristoa, kallioiden välisissä notkelmissa voi kasvaa usein niissä esiintyvän simpukkamaan ja kalkkisuonten ansiosta rehevääkin lehtokasvillisuutta. Notkelmissa kasvaa usein mm. saarnia.

Laidunketojen reunamilla kasvavat verikurjenpolvi ja käärmeenpistoyrtti. Lehdesniityillä kukkivat seljakämmekkä ja varsankello ja metsänreunassa kasvavat orapaatsama ja metsäomenapuu.

Eläimistö

Saaristomeren alueella on 25 nisäkäslajia, joista tavallisimmat ovat pikkujyrsijöitä, mutta alueella tavataan suuriakin eläimiä, kuten hirviä. Pääosa koko Saaristomeren vähenevästä norppakannasta asuu kansallispuistossa. Harmaahylje eli halli sen sijaan on yleistynyt niin, että se saattaa missä tahansa kansallispuistossa tulla seuraamaan veneilijän touhuja.

Saaristomerellä on tavattu 132 pesivää lintulajia. Lokit, lapintiirat, haahkat, ruokit ja riskilät pesivät pienillä lintuluodoilla. Kyhmyjoutsen, merihanhi ja ristisorsa tekevät pesänsä rauhaisaan saaristoon, kun taas merikihut tähyilevät korkeilta kallioilta. Lehtevien saarten suojaisissa laaksoissa asustelevat myös pähkinähakki ja kirjokerttu. Nykyisin voi nähdä myös korkealla liitelevän merikotkan, joka aktiivisin suojelutoimenpitein on saatu pelastettua kuolemasta sukupuuttoon. Uhanalaisia lintulajeja ovat myös räyskä ja etelänsuosirri.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.