Ahvenanmaan ja
Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri on yksi maailman laajimmista
saaristokokonaisuuksista. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä
yli 2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa,
yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa. Kansallispuisto on
pääosin karua ulkosaaristoa, jota luonnehtivat mm. tuulen tuivertamat
kalliomänniköt, matalakasvuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka
paljastavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta. Toisaalta
kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä alueita, joiden kasvillisuus
on erittäin moninaista.
Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä 5 - 6
promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien määrä on vähäinen,
mutta yksilörunsauden vuoksi meri vilisee elämää.
Laajat ulapat, murtovesi,
puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin
monipuoliselle eläin- ja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston
erikoisuus on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja
nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa. Perinnemaisemia on puistossa noin
300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin
suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen,
elävän saaristoyhteisön säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen.
Kasvillisuus
Saaristomeren kasvillisuuden poikkeuksellinen monipuolisuus
johtuu maiseman pienipiirteisyydestä ja kallioperän vaihtelevuudesta. Vaikka
kansallispuisto on pääosin karua ja kallioista ulkosaaristoa, kallioiden
välisissä notkelmissa voi kasvaa usein niissä esiintyvän simpukkamaan ja
kalkkisuonten ansiosta rehevääkin lehtokasvillisuutta. Notkelmissa kasvaa usein
mm. saarnia.
Laidunketojen reunamilla kasvavat verikurjenpolvi ja
käärmeenpistoyrtti. Lehdesniityillä kukkivat seljakämmekkä ja varsankello ja
metsänreunassa kasvavat orapaatsama ja metsäomenapuu.
Eläimistö
Saaristomeren alueella on 25
nisäkäslajia, joista tavallisimmat ovat pikkujyrsijöitä, mutta alueella tavataan
suuriakin eläimiä, kuten hirviä. Pääosa koko Saaristomeren vähenevästä
norppakannasta asuu kansallispuistossa. Harmaahylje eli halli sen sijaan on
yleistynyt niin, että se saattaa missä tahansa kansallispuistossa tulla
seuraamaan veneilijän touhuja.
Saaristomerellä on tavattu 132 pesivää lintulajia. Lokit,
lapintiirat, haahkat, ruokit ja riskilät pesivät pienillä lintuluodoilla.
Kyhmyjoutsen, merihanhi ja ristisorsa tekevät pesänsä rauhaisaan saaristoon, kun
taas merikihut tähyilevät korkeilta kallioilta. Lehtevien saarten suojaisissa
laaksoissa asustelevat myös pähkinähakki ja kirjokerttu. Nykyisin voi nähdä myös
korkealla liitelevän merikotkan, joka aktiivisin
suojelutoimenpitein on saatu pelastettua kuolemasta sukupuuttoon. Uhanalaisia
lintulajeja ovat myös räyskä ja etelänsuosirri.
Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi).
Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu
BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi
avulla.