Retkimuonaa ympäristöä kuormittamatta

Toimi näin

• Käytä avomaalla tuotettuja viljoja, juureksia, sipuleita ja perunoita, koska ne kuormittavat ilmastoa paljon vähemmän kuin kasvihuoneessa tuotetut vihannekset. Vielä näitäkin parempia ovat marjat, sienet, riista ja itse pyydetty luonnonvarainen kala.
• Hanki retkelle mukaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä, tai osta tuotteet suoraan tuottajalta. Suosi luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita, eli luomua.
• Käytä sesonkituotteita.
• Kasvikunnasta peräisin olevat, avomaalla tuotetut elintarvikkeet kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin eläinkunnan tuotteet.
• Jos syöt kalaa, valitse mieluummin luonnonvaraisia kuin kasvatettuja kaloja.
• Jos syöt lihaa, suosi sellaisia eläimiä jotka hankkivat ruokansa viljelyyn kelpaamattomista maa-alueista. Niitä ovat esimerkiksi lampaat ja porot. Ilmaston kannalta broileri on parempi kuin naudanliha, koska märehtijöiden ruuansulatuksen kautta tulee paljon metaania.
• Vältä pakasteita ja kasvihuoneessa tuotettuja vihanneksia.
• Vähennä pakkausjätteiden syntymistä ja osta elintarvikkeet irtomyynnistä tai isoissa pakkauksissa.
• Vähennä retkellä syntyviä jätteitä jo etukäteen: pakkaa retkimuonasi kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin, jotka tuot takaisin kotiin pestäviksi ja uudelleen käytettäviksi.
• Muista Reilun kaupan tuotteet.

Miksi?

Retkimuonan ympäristövaikutuksia on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen. Ruoan tuotantoon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä ovat mm. ilmastovaikutus, energian ja luonnonvarojen kulutus, rehevöityminen ja kemikaalit. Lisäksi pitää huomioida sosiaalinen vastuu ja eläinten hyvinvointi.

Tuotteen suurin ympäristövaikutus saattaa syntyä silloin, kun ajetaan henkilöautolla markettiin ostamaan tuote, valmistetaan siitä ateria ja pakastetaan se. Myös retkimuonan koneellinen kuivattaminen voi aiheuttaa suuren ympäristövaikutuksen. Retkimuonaan kuluu melko paljon luonnonvaroja ja energiaa tuotantoketjun eri vaiheissa, kuten alkutuotannossa, kuljetuksissa, valmistuksessa sekä säilytyksessä. Kaukaa ja lentäen tuotu ruoka voi kuormittaa ilmastoa paljon, mutta toisaalta lähellä kasvihuoneessa tuotetun kasviksen ilmastokuormitus voi olla edellistä suurempi.

Hedelmien ja vihannesten ilmastokuormat

Hedelmät ja vihannekset voidaan jakaa ilmastokuormituksen perusteella viiteen ryhmään. Suurimmat ilmastovaikutukset ovat eräillä lentokoneella kuljetetuilla tuotteilla, kuten passionhedelmällä tai parsalla. Toiseen ryhmään kuuluvat tuotteet, joita viljellään öljyllä lämmitetyissä kasvihuoneissa kylmänä vuodenaikana. Kolmanteen ryhmään kuuluvat hedelmät ja vihannekset, joita viljellään trooppisessa ilmastossa ja kuljetetaan laivarahtina. Tällaisia hedelmiä ovat mango, ananas ja banaani. Neljännessä ryhmässä ovat eteläeurooppalaiset appelsiinit ja omenat, jotka kuljetetaan Suomeen rekoilla. Viidenteen ryhmään kuuluvat hedelmät, jotka on viljelty lähistöllä avomaalla ja ilman kemikaaleja. Tällaisia ovat mm. perunat, porkkanat ja mansikat.

Ilmastovaikutusten lisäksi hedelmissä voi olla torjunta-ainejäämiä. Suosimalla luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita, eli luomua, voit varmistua siitä, että tuote on kuormittanut ympäristöä mahdollisimman vähän. Esimerkiksi typen ja fosforin päästöt vesistöihin ovat luomuviljelyssä pienemmät kuin perinteisessä maataloudessa. Mainitut päästöt rehevöittävät vesistöjä aiheuttaen myrkyllisten sinilevien joukkoesiintymistä. Lisäksi luomutuotannossa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta tavallista paremmin.

Lue lisää

Retkiruoka
• Hyvän mielen eväät

Luomu- ja reilun kaupan tuotteet

• Ruokatiedon sivustoilla
luomutietoa (luomu.ruokatieto.fi)
Reilu kauppa (www.reilukauppa.fi)
• Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoarkiopas: Ruoka (www.sll.fi)

Ruuan ympäristövaikutukset

Ruuan energian kulutus (www.ekocentrum.info, pdf-tiedosto ruotsiksi)
Ruoka- ja ilmastoseminaarin taustatietoja (arkiv.krav.se, pdf-tiedosto ruotsiksi)
Ruuan ympäristövaikutukset (portal.mtt.fi)
Lounaslautaset vertailussa (www.ymparisto.fi)
• Ruoka-MIPS (www.sll.fi)