-
Kaskinauriin lyhteille laitto alkaa viikolla 32.
Talkooleiri kansallispuistossa
WWF:n talkooleiriläiset saapuvat Linnansaareen 18.7.
Talkooleiriläiset auttavat luontoa työpanoksellaan kunnostamalla esimerkiksi
uhanalaisia perinneympäristöjä. Viikon mittaiseen työrupeamaan kuuluu tällä
kertaa mm. niittoa, raivausta ja aidantekoa. Linnansaari oli myös WWF:n
ensimmäisen talkooleirin kohde vuonna 1977. Vuodesta 1978 lähtien WWF on
järjestänyt joka kesä puolenkymmentä viikon mittaista leiriä eri puolilla
maata
Metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty
Metsäpalovaroituksen aikana saa tulen tehdä ainoastaan
keittokatoksissa. Kannattaa siis tarkastaa metsäpalovaroitustilanne
(www.ilmatieteenlaitos.fi) ennen retkelle lähtöä.
Kansallispuistot ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita
Suomalaisten sielunmaisemia ovat järvet, meri saaristoineen, vanhat metsät,
harjut, kedot ja niityt, suot sekä tunturit. Nämä ovat perusluontotyyppejä,
joita kansallispuistoissa suojellaan suurina ja mahdollisimman luonnontilaisina
kokonaisuuksina. Siksi 35 kansallispuistollamme on huomattava merkitys luontomme
monimuotoisuudelle. Kansallispuistot ovat myös helmiä suojelualueverkostossamme,
joka on luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkein työkalu.
Kansallispuistoissa suojellaan ja hoidetaan myös kaikkein uhanalaisimpia
luontotyyppejämme ja uhanalaisia lajeja.
Jokaisella kansallispuistolla on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä
merkittävän osan puistoverkostoa. Linnansaaren kansallispuisto satoine saarineen
ja suurine selkineen on vesiretkeilijän puuhamaa ja esittelee suomalaista
järviluontoa parhaimmillaan. Linnasaari on Koloveden ohella saimaannorpan
kotipesä.
Metsähallitus toivottaa suomalaiset tutustumaan kansallispuistojen
ainutlaatuiseen luontoon viikonloppuna 22.-23.5, jolloin kansallispuistoissa
järjestetään paljon retkiä ja yleisötilaisuuksia luonnon monimuotoisuuden
teemapäivän ja Euroopan kansallispuistopäivän kunniaksi.
Lue lisää:
Kaskisavu nousi
Linnansaaressa
Linnansaaren kansallispuistossa nousi kaskisavu
maanantaina 17.5.. Siellä poltettiin järeään kuusimetsään tehty huhtakaski.
Kaskea yritettiin polttaa jo 7.5., mutta tuolloin oli vielä liian kosteaa,
toisella yrittämällä kaski paloin hyvin. Pinta-alaa kaskella oli noin
neljänneshehtaari.
Kaskeen kylvetään kaskiruista ja -naurista, molemmat
vanhoja maatiaislajikkeita. Kaskinauriin siemenet kylvetään perinteiseti
töpeksimällä eli sylkemällä, näin siemenet saavat tarvittavan alkukosteuden.
Perinteinen kaskiruis on erittäin pitkäkortista, viime kesänä mitattiin
Linnasaaressa 236 cm pituinen rukiin korsi! Hyvää kuhilasainesta, toisin kuin
nykyiset lyhytkortiset viljelylajikkeet.
Lampaita kesätöihin kansallispuistoon
Tulevana kesänä lampaita laiduntaa Linnansaaren
torpan laitumien lisäksi Eteläniemessä, Lehtiluoto-Ruissaaressa, Kytösaaressa,
Suuri-Horkassa ja Lamposaaressa. Lampaiden vienti aloitettiin toukokuun lopulla
ja kaikki laidunnettavat saaret ovat kansoitettuja ennen juhannusta. Uudelleen
laidunnukseen otettujen entisten metsälaidunten määrä on noussut ilahduttavasti
viime vuosina, ja lampaita ahertaa kesätöissä jo noin 130 päätä kansallispuiston
saarissa.
Saimaannorppien pesälaskennan tulos valmistui
Haukivedeltä löydettiin kymmenen kuuttia tämän kevään pesälaskennoissa.
Kokonaisuudessaan saimaannorppien poikastulos oli tänä vuonna hyvä.
Lue lisää tiedotteesta (www.metsa.fi).
Linnansaaren hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos
Linnansaaren hoito- ja käyttösuunnitelma on viimeiteltävänä. Lisätietoja metsa.fi-sivulla
(www.metsa.fi).
Linnansaaren torppa on valittu vuoden perinnemaisemaksi 2009
Maatiainen ry on valinnut Linnansaaren kansallispuistossa sijaitsevan
torpan ympäristöineen vuoden perinnemaisemaksi 2009. Metsähallitus pitää yllä
kansallispuiston pääsaarella Linnansaaressa sijaitsevaa torppaa 1930-luvun
asussa. Torppaa ympäröivät maisemat ovat perinteisen kaltaisina niittyinä ja
laitumina. Linnansaarella viljellään ja poltetaan vuosittain myös kaskea.
Metsähallitus on tehnyt perinnemaiseman hoitotöitä alueella 1980-luvulta
alkaen.
Perinteinen maatalous loi ympärilleen laitumia, niittyjä ja kaskimaita.
Perinneympäristöt ovat luonnoltaan monimuotoisia ja niillä viihtyy lajistoa,
joka on sopeutunut elämään ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Ilman hoitoa
perinneympäristöt kasvavat umpeen ja niiden määrä onkin vähentynyt. Noin
kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla.
Luontoarvojen lisäksi Metsähallitus hoitaa hallinnoimiensa alueiden
kulttuuriperintöä, kuten Linnansaaren torppaa piharakennuksineen. Torpan rakensi
saaren ensimmäinen torppari vuonna 1855. Sittemmin metsänvartijan asuntona ja
savottamiesten kämppänä toimineen torpan pihapiirissä on säilynyt myös muita
vanhoja rakennuksia: aitta, riihi ja savusauna. Maisemaa elävöittävät
laidunalueita reunustavat riukuaidat.
Viimeiset kasket saaressa poltettiin 1930-luvulla, kunnes Metsähallitus
aloitti kaskeamisen uudestaan vuonna 1993. Kaskialoilla viljellään naurista ja
ruista perinteisin menetelmin. Niityillä ja laitumilla laiduntaa lampaita ja
osaa niityistä hoidetaan niittämällä. Linnansaaren perinnemaisemissa viihtyvät
monet uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit, esimerkiksi erittäin uhanalainen
karvakukkajäärä hakee ravintonsa kukkaniityiltä.
Linnansaaren perinnemaisemat ovat olleet Metsähallituksen aktiivisessa
hoidossa lähes 20 vuoden ajan. Apuna perinnemaiseman hoidossa on ollut mm. WWF,
jonka talkooleirejä on järjestetty saaressa.
Maatiainen ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vanhojen viljely-
ja koristekasvien, alkuperäisten kotieläinrotujen, kulttuurimaisemien ja luonnon
monimuotoisuuden säilymistä.
Lue lisää:
- Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavakantaa harvennetaan
Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavakanta Etelä-Savossa on
kasvanut erittäin nopeasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Katso lisää aiheesta
(www.metsa.fi).
Huippuharvinainen kovakuoriainen löytyi Linnansaaren kansallispuistosta
Metsähallitus on lehtolajistoa
kartoittaessaan löytänyt huippuharvinaisen lattavalekauniaisesiintymän
Linnansaaren kansallispuistosta Rantasalmelta. Laji on tavattu Suomessa vain
kerran aikaisemmin vuonna 1865. Laji on myös kansainvälisesti harvinainen ja
siitä on vain muutamia havaintoja Puolasta, Kroatiasta, Ranskasta, Ruotsista ja
Venäjän Karjalasta.
Lattavalekauniainen (Aulonothroscus laticollis) on noin neljän
millimetrin mittainen valekauniaisten heimoon (Throscidae) kuuluva
kovakuoriaislaji. Lajin elintapoja ei tunneta sen harvinaisuuden vuoksi
varmuudella, mutta havainnot viittaavat siihen, että se eläisi onttojen puiden
onteloihin muodostuvassa puukarikkeessa. Todennäköisesti lattavalekauniainen
käyttää ravintonaan onteloiden karikkeessa kasvavia sienirihmastoja.
Linnansaaren haapavaltaisista lehdoista lattavalekauniaisia löydettiin
yhteensä kymmenen yksilöä. Lattavalekauniaiset tavattiin haapavaltaisilta
lehtokuvioilta onttojen haapojen rungoille asetetuista ikkunapyydyksistä. Lajin
esiintymä Linnansaaressa vaikuttaa elinvoimaiselta ja sen laajuutta tullaan
jatkossa tutkimaan tarkemmin. Kansallispuistosta tavattiin kuluneen kesän aikana
poikkeuksellisen paljon myös muita uhanalaisia ja taantuneita
metsäkovakuoriaislajeja, mikä kertoo alueen suuresta arvosta vanhojen
lehtimetsien lajiston suojelussa.
Metsähallituksen tekemä lehtolajiston kartoitus kuuluu ympäristöministeriön
rahoittamaan hankkeeseen, jossa kerätään laajasti tietoa Etelä-Suomen lehtojen
lajistosta. Tietoa tarvitaan mm. suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun
tueksi. Hanke on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa, METSOa.
Lisätietoa:
