Leivonmäen
kansallispuiston leimaa-antavin piirre on luonnon ja maiseman moni-ilmeisyys.
Kansallispuisto koostuu kahdesta Rutajärven
erottamasta osasta. Rutajärvi on karu järvi, jonka vesikasvillisuus on
niukkaa. Paikoin järvikortteikot ja -ruo’ikot reunustavat rantaviivaa. Rannat
ovat vaihtelevia: soita, tulvavaikutteisia luhtia, kivikkoja ja harjuja. Etenkin
Syysniemen
puolella rannat ovat monin
paikoin hyvin kivikkoisia.
Erämaista metsää
Puiston pohjoisosassa on laaja yhtenäinen
metsäalue, Syysniemi.
Metsäaluetta vallitsevat karuhkot, mäntyvaltaiset kankaat. Paikoin löytyy myös
varttuneita kuusikoita sekä metsiä, joissa on runsaasti vanhoja lehtipuita.
Kumpuilevaa maastoa elävöittävät pienet lähdepohjaiset lammet, järvet ja
suopainanteet.
Länsiosastaan alue kohoaa harjuksi, joka jatkuu noin puolitoista kilometriä
pitkän Joutsniemen
harjun kautta
puiston eteläosaan. Joutsniemeltä avautuu komea näköala Rutajärvelle.
Avosoita ja harjuja
Eteläosaa hallitsee Haapasuo, joka on
eteläisen Keski-Suomen merkittävin luonnontilainen avosuo. Haapasuo on tärkeä
linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon länsipuolella oleva
harjujakso, Haapasuonharju,
on kuin maisematie läpi kansallispuiston eteläosan. Harjulla kulkevalta polulta
voi ihailla alhaalla levittäytyvää laajaa avosuota. Haapasuonharju on tunnettu myös
hyvästä puolukkasadostaan.
Linnut
Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi).
Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu
BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi
avulla.
