Luontoon.fi 
Metsa.fi

Etusivulle


På svenska


In English


Sámegillii


Tekstin koko:   + -

Retkikohteet
Retkikohteen haku
Harrastukset
Asiakaspalvelu
Erityispalvelut
Tapahtumat
Retkeilyn ABC
 Kansallispuistot   Muut suojelualueet   Retkeilyalueet   Erämaa-alueet   Muut alueet   Historiakohteet   Reitit   Tuvat   Matkailuseudut   


Erämaa-alueet
Käsivarsi
 
Luonto
 
Nähtävyydet
 
Historia
 
Harrastusmahdollisuudet
 
Kartat ja kulkuyhteydet
 
Reitit
 
Palvelut
 
Ohjeet ja säännöt
 
Yleisimmät kysymykset
 
Ajankohtaista
 
Lisätietoja
 
Hammastunturi
Kaldoaivi
Kemihaara
Käsivarsi
Muotkatunturi
Paistunturi
Pulju
Pöyrisjärvi
Tarvantovaara
Tsarmitunturi
Tuntsa
Vätsäri

Etusivu:  Retkikohteet:  Erämaa-alueet:  Käsivarsi:  Reitit
 Tulostettava versio

Käsivarren reitit

Retkeilyreitit ja polut

Kilpisjärven maisemia. Kuva: Tapani VartiainenReittien lähtöpisteet

  • Kilpisjärven alueen reiteille ja Kalottireitille pääsee eri puolilta Kilpisjärven kylää.
  • Peeralta lähtee reitti Ailakkajärvelle.
  • Iitossa on luontopolku.

Luontopolut

  • Iiton luontopolku, 500 m lähtee Iitosta noin 50 km Kilpisjärveltä etelään. Luontopolun opasteissa esitellään palsasuota. Iiton palsasuo on soidensuojelualue, jota käytetään myös opetus- ja tutkimuskohteena.
    • Palvelut: kohdeopasteita, pitkospuut, polun päässä on penkkejä.
  • Kilpisjärven Retkeilykeskukselta lähtevä 5 km pituinen Saanan luontopolku kiertää Saanatunturin länsipuolelta Skirhasjohka-joen yli Jeahkas-tunturin luokse, josta kierretään takaisin Kilpisjärvelle. Polun varrella esitellään alueen luontoa ja historiaa.
    • Palvelut: Polun opasvihkoja saa Kilpisjärven luontotalolta ja Kilpisjärven retkeilykeskuksesta.

Muut reitit

  • Hiihtäjiä Kuonjarjoen tuvalla. Kuva: Martti Rikkonen Kilpisjärvi-Halti -reitti on osa Kalottireittiä . Kalottireitti, joka on kokonaisuudessaan 800 km pitkä, lähtee Norjasta Kautokeinosta, Suomen puolelle reitti tulee Somasjärven kohdalta ja kulkee Kilpisjärven kautta kautta päättyen Ruotsissa Kvikkjokkiin ja Norjassa Sulitjelmaan. Kilpisjärvi-Halti -reitti on noin 55 km pitkä. Reitti lähtee Kilpisjärveltä kohti Käsivarren erämaata käyden välillä myös Norjan puolella. Pihtsusjärven kohdalta reitti haarautuu kohti Somasjärveä ja Haltia.
  • Kolmen valtakunnan rajapyykkille lähtee Kilpisjärven kylästä 11 km pituinen polku.
    • Palvelut: Autiotupa Kuohkimajärvellä
    • Nähtävyydet: Mallan luonnonpuisto, Kitsijoen putous, Kolmen valtakunnan rajapyykki.
  • Saanan polku lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta, josta noustaan Suomen pisimpiä portaita pitkin Saanan huipulle. Takaisin palataan samaa reittiä, takaisin tullessa voi käydä Saanajärven päivätuvalla, jolloin reitin pituudeksi tulee 12 km, muutoin reitin pituus on 8 km.
  • Tsahkaljärvi - Saanajärvi - Saana -reitti lähtee Kilpisjärveltä Tsahkaljoen vartta pitkin Tsahkaljärvelle. Sieltä palataan takaisin päin Saanatunturin juurelle, josta matka jatkuu Saanajärven päivätuvalle. Saanajärveltä voi palata takaisin Kilpisjärvelle vaikka Saanan huipun kautta. Reitin pituus vaihtelee reittivalinnoista riippuen 9 - 12 km.
    • Palvelut: Päivätupa Saanajärvellä
    • Nähtävyydet: Saana, Tsahkaljoen putous
  • Salmivaaran polku lähtee Salmivaaran tieltä Kilpisjärven luontotalolta 200 m pohjoiseen. Salmivaarantietä ajetaan 200 m, pysäköintialue ja opaste ovat pururadan päässä. Yhteen suuntaan matkaa Salmivaaran laelle on noin 800 m, ja nousua kertyy 120 m. Takaisin palataan samaa reittiä.
    • Nähtävyydet: Näkymä Salmivaaralta Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureille, kuten Malla-, Saana- ja Paras-tuntureille sekä Kilpisjärven kylälle ja Tsahkaljärvelle.

Hiihtoreitit

Kilpisjärven ympäristössä on huollettuja latuja, joista yksi on valaistu. Erämaa-alueella voi hiihtää moottorikelkalla ajettavilla huoltoreiteillä, joita kulkee mm. Haltille, Somasjärvelle ja Lossujärvelle. Nämä reitit on merkattu risuilla eikä niiden kunnosta ole takeita.

Vesi- ja melontareitit

Poroeno - Lätäseno, 100 km

Poroeno. Kuva: Martti RikkonenPoroeno - Lätäseno -jokireitti on erinomainen reitti vaativalle melojalle. Yhteispituutta tälle melontareitille tulee 100 km ja korkeuseroa noin 265 m. Jokireitille päästäkseen pitää vene tai kanootti kuljettaa ensiksi esimerkiksi Porojärvelle, josta melontaretken voi aloittaa Poroenoa pitkin.

Joki alkaa Porojärvestä Poroenon nimisenä ja noin 40 km myöhemmin siihen yhtyvät Rommaeno ja Toriseno ja joen nimi muuttuu Lätäsenoksi. Jokivarren maisemat ovat alussa karuja kivikoita ja koko jokireitin pudotuskorkeudesta tuleekin puolet ensimmäisen kolmanneksen matkalle. Reitin keski- ja loppuosassa maisema muuttuu vihreämmäksi ja jokireitin loppuosaa hallitsevatkin pitkät suvantojaksot.

Poroeno-Lätäseno -jokireittiä ei suositella aloittelijoille. Reitin laskeminen vaatii kokeneemmaltakin melojalta hyvää ennakkovalmistautumista. Ennen matkaan lähtemistä kannattaa selvittää joen vesitilanne esimerkiksi alueella lentotoimintaa harjoittavilta yrityksiltä. Kovien tulvien aikaan joki on hengenvaarallinen ja veden ollessa matalimmillaan se on liian kuiva ja kivinen.

Jokireitin varrella on useita autiotupia ja kaksi veneenlaskupaikkaa. Reitin varrelta löytyvät Meekonjärven, Porojärven, Jogasjärven, Tenomuotkan, Hirvasvuopion ja Isokurkkion autiotuvat sekä Saitsijoen ja Neuhkanan rantautumispaikat.

Moottorikelkkailu-urat

Virallinen moottorikelkkaura kulkee Kilpisjärveltä Hettaan. Siihen yhtyy Saarikoskelta Raittijärvelle menevä ura. Alueella kulkee myös moottorikelkkauria, joilla liikkumiseen tarvitset erityisluvan sekä paikallisen oppaan. Lisätiedot ja luvat Tunturi-Lapin luontokeskus Skierristä ja Kilpisjärven luontotalolta.