Monipuolinen luonto
Jääkauden jälkeisen Itämeren paljaiksi
huuhtomat kalliomäet tuovat Teijon retkeilyalueen maisemaan ja luontoon
vaihtelevuutta. Komeita näköaloja aukeaa mm. Nenustannokan, Inskerin ja
Matildanjärven kallioilta. Karut kalliomänniköt vaihtuvat painanteisiin
muodostuneisiin rämeisiin, joissa kasvaa suopursua ja juolukkaa. Alempana on
rinnekuusikoita ja vetisiä korpipainanteita sekä järvenrantojen laajoja soita.
Valtaosin Teijon retkeilyalueella kasvaa
nuorta ja hoidettua mäntymetsää. Vaikka alue onkin pääosin karua, siellä täällä
pienet rehevät lehdot ja pulppuavat lähteet tuovat oman lisänsä alueen
luontoon.
Teijolla voi tutustua myös Itämeren
kehitysvaiheisiin, sillä alueella ovat edelleen näkyvissä Jeturkastin ja
Miilunummen muinaisrannat.
Kasvillisuus
Retkeilyalueelta löytyy yksi runsasravinteinen
lettosuo, jollaiset ovat Etelä-Suomesta jo miltei kadonneet. Suon vaateliaimpia
kasvilajeja ovat lettovilla, äimäsara, lännenhernesara, villapääluikka ja
hentosuolake. Lähdesuolla kasvaa uhanalaista tatarvitaa. Usealla paikalla
retkeilyalueella kasvaa myös pikkutervakkoa ja pähkinäpensaita.
Eläimistö
Tyypillisimmät kalalajit järvissä ovat ahven ja
hauki. Rapu on erittäin tuttu kaveri paikkakuntalaisille. Teijon retkeilyalueen
järvissä on ollut rapukanta jo ennen Metsähallituksen rapuistutuksia.
Alueella pesivistä linnuista kannattaa mainita mm. kanadanhanhi, kurki, liro
ja teeri. Nisäkkäistä Teijolla tavataan mm. hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris
ja ilves.
