Gilbbesjávrri čuvges idja lea
jorggihan fuomáškeahttá juo áigá iđidin. Lean vehá šieđđaluvvan, go gavccun Sáná
vuollevieltti mielde suhkkeslágan lagešvuovddis. Rehpos lea niesti beaivvi
guhkkosaš bargomátkki várás ja čeabehis heaŋgájit govvenapparáhtta ja giikkár
sihke eanadatrusttet, masa vurken dieđuid guovllu šattolašvuođas. Lagežiid
gaskka givdnju goargadis oainnus; Norgga ja Ruoŧa beale áibmadas duottarčohkaid
ovddas leahkkasa goalkkes Gilbbesjávri, man čáhcegierragii Sáná duohken
badjáneaddji beaivváža suotnjarat juo dávistit. Otne áigu leat báhkka alla
Sánás.
Lagešvuovdi lea suohkadet ja suohkadet. Gilbbesjávrri guovlu lea dovddus
suhkkes šattolašvuođastis, man duottarvilttiin golgi gálkadoalli gáldočáhci lea
duktemin. Leat valjis boallorásit, boaresgállárásit ja rohtovajálgeahtesnásttit
lieđđumin. Boallorásit leat miehtá dán duovdagis ja dat orrot báidnimin oppa
guovllu fiskadin. Suoidnemánus Gilbbesjávrri šattolašvuohta lea alimus muttus,
muhto easkka álgán geasi jietnaduovdda álgá juo fas jaskkodit. Dat muittuha dan
hoahpus, mii luonddus lea Sámi oanehis geasi áigge. Vel vahkku dassái
giellavealggut vižardedje čábbát juohke sajis, muhto dál beallji fáhte šat dušše
hárvenaš dielkoduvvá roakkasis váruhanjienaid. Lean ollen dan reviirii alla
heaŋggobávtti lahkosiidda.
Bávttit leat dábálaččat Gilbbesjávrri stuorraduoddariin. Máŋggat boralottit
bessejit dain, ja áinnas bibmos geađgešlájaid birrasiin šaddet hui mihtilmas
šaddošlájat. Sáná iešge lea hirbmat bákti. Dat lea riegádan čuođit miljovnnat
jagit dassái, go Giellasa várit joaibmugohte. Dáid čohkalágan váriin oažžu buori
ollislaš gova Sáná alážii gavccodettiin. Norgga rittu guvlui manadettiin leat
alit ja alit várit, ja Ivgus leat juo badjel 2000 mehtera allosaš čohkat.
Smiehtan ahte asttašingo finadit daid lagabus geahččamin. Mearra áibmadas
váriidisguin geassá mu beallásis juohke gease, ja iige Gilbbesjávrris leat
vuotnagáddái go badjelaš njeallje miilla.
Sáná duohken vuollegis lagežat leat olles lieđis. Go geahččá dárkileappot, de
fuobmá guorbalágan duottarguolbaniin moanaid šlájaid, main leat iežaset
sturrodaga ektui erenoamáš stuorra lieđit. Lieđđunáigi ii bistte guhká, ja dan
maŋŋá šattut fas jávket eará šattolašvuođa sisa.
Lea dovdogoahtán juo lahtuin, go lea gálbbardan kilomehteriid ceakkoeatnamiid
mielde.Iđitbeaivve lei vel bivastuhtti báhkka, muhto dál lea biekkadišgoahtán ja
fargga dáidá juo riškigoahtit. Eai oidno šat Norgga várit. Vel iđitbeaivve
duottarniittuin girddašan hárvenaš beaivelottit leat náđđon šattolašvuođa sisa.
Lea áigi fas máhccat. Ja ihttin fas dohko alážii, lei dal arvi dahje beaivvádat.
Arto Saikkonen
Čálli doaibmá spesiálaplánejeaddjin Meahciráđđehusa Lappi
luonddubálvalusain
