Šattut muitalit vássánáiggis

Supmii leat duháhiid jagiid mielde boahtán ja bohtet ainge šaddošlájat juohke guovllos. Eatnašat leat boahtán olbmo veahki haga, muhto muhtun šlájat leat gártan deike min doaimmaid dihte. Siepmanat leat boahtán fievrruid ja dávviriid fárus, gilvinsiepmaniid ja fuođđara fárus dahje omiid čoliid siste dahje guolgga fárus. Borahahtti, dálkkasin dahje njattusin heivvolaš ja báidnimii anihahtti šlájat leat buktojuvvon maiddái dáhtul.

Mii leat leamaš maiddái doarjumin máŋggaid šattuid ceavzinvejolašvuođaid nu, ahte leat láhčán daidda vuogas šaddanbirrasiid. Šibihat leat guhton eret guhkkulan šattuid, ja ná heajut šlájatge leat ceavzán. Maiddái láddjen ja vuovdeboaldin leat leamaš lávdadeamen šlájaid.

Šattut muitalit dološ ássangittiin

Šattolašvuohta muitala midjiide iežamet vássánáiggis. Lappis dološ ássangittiid sáhttá dávjá áicat šattolašvuođa vuođul dan maŋŋá, go olbmo ráhkadusat leat juo áigá eanaiduvvan. Dološ ássangiettit leat niittuláganat ja dain šaddet dábálaččat birrasis spiehkasteaddji máŋggašlájat suoidne- ja sitnošattut. Eanavuđđui leat čoggon olbmo doaimmaid dihte biebmoávdnasat, mii lea leamaš veahkkin váikkuheamen birrasis spiehkasteaddji šattolašvuođa bohciideapmái. Ássangittiid šlájain máŋggat leat hui gierdilat ja ná dat leat ceavzán sakka dulbmojuvvon ássangittiin. Dákkárat leat erenoamážit suoinnit, dego sinuhat ja márjjásuoinnit. Dát šlájat gullet guovllu álgošlájaide, muhto dat eai vealttakeahttá šatta áibbas ássangittiid lahkosis.

Muitalit sođiin

Suomas leat soahtan dávjá áiggiid mielde, ja vierrojoavkkut leat lávdadan ođđa šaddošlájaid. "Soahtešlájat" leat leavvan dávjá biebmun buktojuvvon gortni ja heasttaid fuođđara fárus, ja leatba siepmanat gártan deike maiddái soalddáhiid gápmagiid vuođuin dahje fievrruid juvllaid fárus. Ovdamearkka dihte nuppi máilmmisoađi áigge gordni buktojuvvui sovjet- ja duiskalašjoavkkuide guhkkin Eurohpás dahje Sovjetlihtus. Fuođđaris goikon siepmaniin ihtigohte niito- ja šilljošattut johtolagaid guoraide ja soalddáhiid orohagaid birrasiidda . Muhtun šlájat, dego Roavvenjárggasge hui dábálaš sáttobađvvut, leat leavvan dasto viidáseappotge. Dákkár šlájat gávdnojit ainge erenoamážit doppe, gos sovjet- ja duiskalašjoavkkut orodedje viehka guhká nuppi máilmmisoađi áigge. Hui valjis dat šaddet erenoamážit soađiáigásaš heasttastállaid birrasiin. Heastta fuođđaris bohciidan šattut leat bures šaddagoahtán muhkkiid dukten, guođohuvvon guovlluin.

Ja leat mearkan dološbázahusain

Juo guhká lea dihttojuvvon ahte dihto šaddošlájat šaddet dávjá dološbázahusaid oktavuođas. Ovdamearkka dihte máŋggat min šládjariggáseamos rássegittiin gávdnojit ruovdeáiggi orohagain ja hávdeeatnamiin. Dábáleamos mearkan dološbázahusas ii leat nuge ovttaskas šaddošládja muhto oppa šaddoservodat. Ruovdeáiggi orohagat ja lulliguovlluid šaddošlájat leat vuosttažettiin šaddan eanavuođu ja mikrodálkkádaga dáfus vuogas birrasiin, muhto olbmot leat maiddái dáhtul buktán šlájaid iežaset viesuid lahkosiidda ja dát šlájat sáhttet ainge šaddat doppe. Muoraid njáskan, dola geavaheapmi, láddjen ja guođoheapmi leat mearkkašan ollu ovdahistorjjálaš áiggis dihto šlájaid leavvamii, ja maŋŋelis olbmo doaimmat leat leamaš veahkkin doarjumin daid ceavzima. Dološbázahusaid ja šattolašvuođa oktavuođa leat dutkan dušše Lulli-Suomas, muhto davvelisge sáhtášedje gávdnot miellagiddevaš oktavuođat.

Luonddu máŋggahápmásašvuohta ja olbmo doaibma

Suoma šaddo- ja eallinšlájain juohke logát lea áitatvuloš. Áitatvuloš šlájain šiega njealjádas ellet olbmo hábmen sierralágan árbevierrobirrasiin dego ovddeš láiddomiin dahje šilljobirrasiin. Stuorámus sivvan áitatvulošvuhtii leat ovddeš jalges eallinbirrasiid oktiigiellan geavaheami nohkama maŋŋá. Nuba máŋggat gitta dássážii ceavzán šlájat sáhttet jávkat jalges eallinbirrasiid oktiigiellama dihte. Šattuid lassin árbevierrobirrasiid jávkamis gillájit maiddái máŋggat divrrit, dego beaivelottit, čukkonat ja goppát.
Dákkár guovlluid galgáge dikšut sihke luonddu máŋggahápmásašvuođa ja čuozáhagaid historjjálaš auteanttalašvuođa seailluhan dihte. Ássangittiin, dološ hávdeeatnamiin dahje soahtehistorjjálaš báikkiin šaddi šlájat leat muittuheamen min báikki vássánáiggis seammaláhkai go eanavuođus dahje eatnama alde seilon, olbmo dahkan ráhkadusatge.

Pirjo Rautiainen

Čálli doaibmá spesiálaplánejeaddjin Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusain