Suodjalanguovlluid ovddešteapmi ja dikšun leat lasihan luonddu
máŋggahápmásašvuođa ja leat leamaš ávkin moanaide áitatvuloš dahje hárvenaš
šlájaide. Dikšuma haga máŋgga šlája dilli livččii fuonit go dál. Meahciráđđehusa
luonddubálvalusat lea máhcahan luonddudillái dahje dikšon juo badjel 30 000
hektára suodjalanguovlluid jagi 2003 rájes. Barggut leat dahkkojuvvon doppe, gos
lea leamaš šlájaid dáfus erenoamáš hoahppu dákkár dehálaš bargguide.
Ovddeštanboaldimiin ja
stohkiid lasiheamis leat ávkašuvvan skuohppogoppát, stuorraguottonjunehasat ja
eará áitatvuloš goppát sihke čánát. Vilgessealčáihni lea ávkašuvvan guosa
jávkadeamis soahkevuvddiin ja divrras lastamuorat ja giegagáma fas rođuid
dikšumis. Guođoheami ja láddjema lasiheapmi lea buoridan árbevierrobirrasiid
šattuid ja divrriid eallinvejolašvuođaid. Deanutimjan lea šaddagoahtán buorebut,
go buolžavielttit leat njáskojuvvon ja boldojuvvon. Dát fas lea ealáskahttán
dáin šattuin ealli beaiveloddenáliid.
Goivvohagaid dahppama dihte jekkiid čáhcedoallu lea buorránan. Nuba
darfešaddu lea ealáskan ja sámmálat čatnet beaktileappot čina
lavdnjiluvadettiin. Jekkiid ovddešteapmi lea bures váikkuhan nu Lulli-Suoma
lovttosjekkiid beaivelottiide ja gieđajokŋii go Davvi-Suoma áhpejekkiid
lottádahkii ja šattolaš vujohatjekkiid ollu gáibideaddji šattuide, dego
jeaggenartái.
"Lea suohtas fuomášit ahte buorit váikkuhusat leat ná johtilit oidnogoahtán
luonddus! Mii joatkit seamma vuogi mielde ja seammás čuovvut searválagaid
dutkanlágádusaiguin váikkuhusaid. Boahtteáiggis mii fidnegoahtit dieđuid maiddái
guhkitáiggi váikkuhusain", illuda spesiálaplánejeaddji Jussi
Päivinen Meahciráđđehusas.
Dieđut ovddešteami ja luonddudikšuma buriin bohtosiin vuođđuduvvet gokčevaš
čuovvundoaimmaide, maid Meahciráđđehus dahká searválagaid allaoahpahagaiguin ja
eará dutkanlágádusaiguin. Luonddudillái máhcahuvvon guovllut veardiduvvojit
dakkár guovlluide, main doaibmabijut eai leat dahkkojuvvon.
Boahtteáiggis luonddudikšundoaimmat eanet ja eanet priváhtaeatnamiin
Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid ovddeštan- ja luonddudikšunbarggut gullet
oassin Lulli-Suoma vuvddiid máŋggahápmásašvuođa METSO-doaibmaprográmmii, mii
joatkašuvvá jahkái 2016. Barggut leat dahkkojuvvon badjel 30 000
suodjalanhektáras 2003 - 2009. Jagi 2016 rádjai livččii jurddan viiddidt measta
guovttegeardásaččat doaibmabidjoviidodaga dálážis, mii vástida liikká vuollel 2
proseantta min suodjalanguovlluid eanaviidodagas.
Luonddubálvalusat lea vástidan jagi 2008 rájes maiddái dain ovddeštan- ja
luonddudikšunbargguin, mat leat dahkkojuvvon priváhta eanaeaiggádiid
suodjalanguovlluin oassin METSO-prográmmas. Barggut vuođđuduvvet
eaktodáhtolašvuhtii ja eanaeaiggádis lea vuoigatvuohta, jos háliida, leat mielde
dikšunbargguid plánemis ja ollašuhttimis. 2008:s ja 2009:s priváhta
suodjalanguovlluin leat dikšojuvvon divrras eallinbirrasat lagabui 170 hehtára
sihke máhcahuvvon jeakkit ja vuovddit luonddudillái badjel 80 hektára. Dás
duohko luonddudikšuma mearri boahtá lassánit priváhta suodjalanguovlluin.
METSO-doaibmaprográmma lassin Eurohpá kommišuvnna ruhtadan suopmelaš
LIFE-luondu-fitnuin leat ovddeštuvvon duháhat hektárat vuovddit, jeakkit ja
láktasajit sihke dikšojuvvon čuođit hektárat niittut ja rođut. Meahciráđđehus
lea leamaš mielde 39 LIFE-fitnus ja lea vástidan dáin 15 fitnu ollašuhttimis.
2010:s álgán viđajagáš Jeaggefierpmádat-LIFE -fitnus ovddeštuvvojit badjel 4 000
hektára vuovddit 54 Natura 2000 -guovllus Hanko rájes gitta Gihttelii. Fitnus
leat mielde Meahciráđđehusa lassin Gaska-Suoma EJB-guovddáš ja Jyväskylä
allaoahpahat.
Lassedieđut:
metsa.fi/ovddešteapmi
(suomagillii)
metsa.fi/suoverkostolife
(suomagillii)
metsa.fi/metso
(suomagillii)
metsonpolku.fi
(suomagillii)
- Life+
(www.ymparisto.fi, suomagillii)
