Lehdot ja rannat

Monipuolinen ja vaatelias eliölajisto tekee lehdoista luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita. Haapa esimerkiksi kelpaa ainoana herkkuna kymmenille hyönteisille. Lisäksi monen perhoslajin toukat,esimerkiksi nastakehrääjän, idänritariyökkösen ja lehmuskiitäjän toukat, elävät pelkästään lehtipuilla tai lehdoissa elävillä kasveilla. Lehdoista löytyvät myös seuraavat harvinaisuudet: lehtoneidonvaippa, pesäjuuri ja metsänemä.

Saniaslehdossa kasvavan lepän kyljessä on kaunis kääpä. Kuva: Helinä Markkanen

Linnansaaren rannoilta löytyy vaatelias punalatva. Entisillä pelloilla ja niityillä kasvaa kirkiruohoa ja hirvenkelloa.Rantaniityillä rehottavat myös luhtasara, terttualpi ja keltakurjenmiekka.

Linnansaaren perhoset

Kansallispuistossa on tavattu peräti 346 suurperhoslajia, mikä on melkein puolet kaikista Suomen suurperhoslajeista. Linnansaaren monipuolinen saaristoluonto tarjoaa perhosille ihanteelliset elinolosuhteet. Perhoset kukoistavat joko puiston rehevissä haapalehdoissa, avoimilla kallioilla tai vanhoilla kaskialueilla ja niityillä. Joukosta löytyy myös uhanalainen kalliosinisiipi sekä harvinaiset kirjoverkkoperhonen, nunnamittari, naavamittari ja pihlajayökkönen.

Lajien kohtaloksi on koitunut metsälaidunnuksen loppuminen, minkä seurauksena pienet, perhosille sopivat aukeamat ovat umpeutuneet.

Muinaistulokkaita

Linnansaaresta on löydetty myös lajeja, jotkaovat saapuneet alueelle ihmisen mukana viimeistään 1500-luvulla. NäitäEtelä-Savon harvinaisia muinaistulokkaita ovat mm. ukontulikukka ja pikkutakiainen.