Joka vuosi ilmassa on jännityksen tuntua - kuinkahan kasken poltto tänä vuonna onnistuu? Liian märkänä kesänä kaskea ei voi polttaa ja silloin entisaikoina olisi edessä ollut surkea katovuosi. Kasken puut kaadetaan kuivumaan noin vuotta ennen kaskenpolttoa.

Kaadettu kaski. Kuva: Helinä Markkanen

Kaski sytytetään laidasta palamaan. Kaskenpoltto on nokinen ja kuuma urakka, joka etenee hitaasti sentti sentiltä. Kun maa oli palanut parin sentin syvyydeltä, tulirintamaa siirrettään viertokangella (eli 3 - 4 m pitkällä ja 5 cm paksulla koivurungolla) seuraavaan palamattomaan kohtaan. Viertämistä jatketaan kunnes koko kaskialue on poltettu. Tuhka lannoittaa maan ja antaa voimaa viljeltäville kasveille muutamaksi vuodeksi

Kaskinauriin kylvöä

Muutaman päivän päästä polton jälkeen maahan kylvetään nauriin siementä. Kylvettävä alue karhitaan risukarhilla ennen ja jälkeen kylvämisen. Kylväminen tapahtuu töpeksimällä eli sylkemällä. Näin siemenet saavat tarvittavan kosteuden kasvun alkutaipaleelle. Naurissato vaihtelee vuosittain, sadon määrään vaikuttavat niin sääolot kuin karkailevat lampaatkin. Ennen vanhaan sato olisi säilötty koivun tuohella ja sammalella vuorattuun naurishautaan. Peitteenä olisi käytetty sammalia ja heiniä.

Nauriit kasvamassa kaskessa. Kuva: Helinä Markkanen