Kaskiviljelykset ja rantaniityt 1600-luvulla

Haukiveden saarten varhaisimmista vaiheista saa hyvän kuvan 1620-luvulla laaditun, ns. Habermanin maakirjan avulla. Kyseinen asiakirja on verotusta varten laadittu maantarkastusluettelo, johon koottiin tiedot myös Rantasalmen kylien ja niiden asukkaiden omistamista viljelyksistä, ja tilojen ulkopuolella sijainneista kaskista ja niityistä.

Johan Habermanin tekemä maakirja kertoo paljon Haukiveden saarien käytöstä. Tämän maantarkastusluettelon mukaan monilla Linnansaaren kansallispuiston alueen saarilla oli kaskia, ja saarilla oli myös paljon luonnonniittyjä joilta kerättiin heinää. Osa kaskista ja niityistä oli yksittäisten talonpoikien hallussa, osa taas kuului useamman miehen muodostamalle työyhteisöille, ns. kaskiyhtiölle. Esimerkiksi puiston luoteisnurkassa sijaitsevilla Huusalon, Lehti- ja Vuorikiukaan saarilla oli kaskia, jotka kuuluivat peräti kymmenen miehen muodostamalle kaskiyhtiölle. Haukiveden saarilla sijainneet kasket olivat keskimääräistä pienempiä, korkeintaan kahden tynnyrinalan (noin hehtaarin) suuruisia.

Saaria kaskesivat ja niiden rantaniittyjä niittivät useiden Haukiveden ympäristössä sijainneiden kylien asukkaat. Kansallispuiston keski- ja kaakkoisosassa sijaitsevia saaria käyttivät pääasiassa Vaahersalon ja Putkisalon kyläläiset (Kaitasaari, Laattaansaari, Hevossalo, Lamposaari, Pirttisaari, Pöllänsaari, Tuunaansaari (Iso-Tuunaa?), Linnansaari, Laivosaari, Issakka, Iso-Kontio, Jänissaari, Käärmeluoto, mahdollisesti myös Itä-Honkanen tai Päivä-Honkanen).

Kansallispuiston luoteispuolella sijaitsevia saaria nauttivat puolestaan Rantasalmen, Heinäveden, Kerisalon, Kotkatlahden, Voinsalmen ja Jurvalan kylien talonpojat. Näiden kylien kaskia ja niittyjä sijaitsi ainakin seuraavilla saarilla: Huusalo, Vuorikiukas, Lehtikiukas, Huuhinsaari, Horkansaari, Kytösaari, Kusiaisluoto, Honka- ja Lehti-Pellavi, Jänissaari, Ketvelsaaressa, (mahdollisesti myös Suuri- tai Pieni-Pöljä ja Paavalinsaari).

Haukiveden saaret turvapaikkana 1700-luvulla

Kustaa III:n vuonna 1788 aloittaman sodan aikana kesäkuun 22. päivänä 1788 kerrotaan rantasalmelaisten paenneen uhkaavien venäläisjoukkojen tieltä Haukiveden saariin, mutta kun venäläiset eivät edenneetkään alueelle, palasivat monet jo juhannukseksi takaisin mantereelle.

Lähde

  • Kumpulainen Jouni: Linnansaaren kansallispuiston historiaselvitys, Metsähallitus 2006