Muinainen saaristo

Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle kivikaudella, kun alue maankohoamisen myötä nousi vedestä noin 7500 vuotta sitten. Alue oli luultavasti asuttu niin kauan kun alue kalaisine järvineen oli osa rannikkoa, noin 3000 vuotta. Lähialueelta onkin löydetty useita kivikauden asutus- ja pyyntipaikkoja.

Kun rantaviiva siirtyi länteen päin, asutus seurasi mukana. Pronssikauden ja rautakauden aikana alue toimi luultavasti läpikulku- ja ajoittaisena metsästysalueena. Lähimmät kylät sijaitsivat silloin Laihianjoen lähettyvillä, ainoastaan päivämatkan etäisyydellä Levanevalta. Erätalouden aikana seudun riistaa hyödynnettiin pitkienkin matkojen takaa.

Isojako pelasti erämaisuuden

Vakituinen asutus vahvistui Levanevan ympäristön kunnissa 1500-luvulta lähtien. Laihian ensimmäisen isojaon yhteydessä 1764 Levanevan suoalueet luokiteltiin huonoimpaan ryhmään, eli nevoihin "jotka epämukavuutensa vuoksi jäävät viimeksi viljeltäväksi". Luokitus on luultavasti edesauttanut alueen säilymistä lähes koskemattomana tähän päivään asti, koska kun uusjakoa valmisteltiin1800-luvun lopussa, nykyisellä luonnonsuojelualueella vaikutti vain kaksi torppaa. Ne olivat Maalarin torppa Maalarinmaan lähellä ja Särkisen torppa Särkikankaalla.

Särkisen asutus

Levanevan laidalla Särkisessä on asunut kaksi perhettä vuoteen 1955 saakka. Perheiden torpat sijaitsivat aivan kulmikkain ja pihapiirissä oli maahan kaivettu korsunavetta ja talli. Talojen paikat ovat säilyneet tähän päivään saakka ja kivijalat näkyvät edelleen hyvin. Torppia ympäröivät niityt tuottivat suuren osan kotieläinten tarvitsemasta heinästä. Näille hoidetuille niityille on sopeutunut myös monimuotoinen eläin- ja kasvilajisto. Niiton päättyessä niityt umpeutuvat ja lajisto vähenee. Osa Särkisen niityistä on kuitenkin säilynyt hyvin. Keskikesällä niitä koristavat hennot niittykasvit, kuten kurjenpolven punasävyiset kukat.

Särkisen rakennusten raunioita. Kuva: Tuija Warén

Monen tarinan kurki

Kurki oli vanhalle asutukselle tärkeä lintu. Syksyn ja talven pimeinä iltoina se esiintyi monissa tarinoissa. Kurjen saapuminen oli odotettu kevään merkki: "Hauki maalle Marjan päivänä (25.3.), kurki suossa suvipäivänä (14.4.)". Kurjen liha saattoi päätyä vahvistamaan laihan keväisen ruokapöydän antimia. Perimätiedon mukaan liha oli syötävää ennen käen kukuntaa, mutta käen kukunnan jälkeen kurkien syömät käärmeet tekivät lihasta kelvotonta.

Levanevan luonnonsuojelualue

Levanevan luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1993. Lähes kaksi vuosikymmentä aiemmin eli 1976 kansallispuistokomitea ehdotti Levanevan kansallispuiston perustamista. Kansallispuistoverkoston kehittämisohjelmaan Levanevaa ei kuitenkaan otettu mukaan. Sen sijaan alue sisältyy valtioneuvoston vuonna 1979 hyväksymään soidensuojeluohjelmaan, jonka jälkeen valtio alkoi hankkia maata luonnonsuojelua varten. Alue kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon ja on yksi Suomen 49:stä Ramsar-alueesta (kansainvälisesti merkittävät kosteikot).