Kansallispuiston serpentiinikalliot ovat vaativa kasvualusta

   
Lajistoltaan omaleimaiset harvinaiset serpentiinikalliot saavat nimensä serpentiniitistä, ultraemäksisestä kivilajista. Lemmenjoen kansallispuiston serpentiinikalliokummut ja -lohkareet erottuvat selvästi ympäristöstään tummanpuhuvina, rikkonaisina ja kasvillisuudeltaan niukkoina. Oikeaan aikaan voi kuitenkin löytää kalliolta punavalkoisen kukkameren, mikä tekee karusta kalliosta vieläkin erikoisemman näyn.

Serpentiinikalliot poikkeavat selvästi ympäristöstään. Kuva: Arto Saikkonen

Serpentiinikallioiden magnesium- ja raskasmetallipitoisuus on useimmille kasveille myrkyllisen korkea. Kasvualustaan sopeutuneita lajeja ja rotuja kutsutaan serpentiinilajeiksi. Lemmenjoen syrjäisten etelä- ja itäosien serpentiinikallioille kukkaloistoa luovat serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkin serpentiinirodut. Kallioiden raoista voi löytää myös pienin valkoisin kukin kukkivan lapinnädän serpentiinimuodon ja pienen saniaisen, viherraunioisen. Yleisemmästä lajistosta kanerva sietää näitä erityisoloja hyvin.

Serpentiinikalliot ovat vähälukuisia ja pienialaisia, eikä niiden kaikkia esiintymiä tunneta. Mikäli löydät retkelläsi erikoisen kallion, voit ilmoittaa siitä Metsähallitukselle. Otamme havaintoja mielellämme vastaan.

Serpentiinipikkutervakko voi muodostaa karuilla kasvupaikoillaan niittymäisiä kasvustoja. Kuva: Arto Saikkonen

Pikkutervakko (Lychnis alpina)

Lemmenjoen kansallispuiston joenvarsisoraikoilta, kallioilta ja joskus tunturikankaaltakin voi löytää sinipunakukkaisen ja nahkealehtisen pikkutervakon. Kasvupaikka vaikuttaa kukkiiko laji viisisenttisenä kääpiönä vai kasvaako lähes puolimetriseksi. Erityiseksi lajin tekee sen ultraemäksisille serpentiinikallioille erikoistunut muoto, serpentiinipikkutervakko (Lychnis alpina var. serpentinicola). Useimmille kasveille myrkyllisiin oloihin sopeutunut kapealehtinen ja pienikukkainen, usein voimakkaan sinipunainen serpentiinipikkutervakko voi muodostaa erikoisilla kasvupaikoillaan runsaita kasvustoja.