Rutajärvi

Rutajärvi (pinta-ala 1100 ha) jakaa kansallispuiston kahteen osaan. Sen pintaa on laskettu kahteen kertaan 1800-luvun loppupuolella, yhteensä neljän metrin verran. Veden laskun myötä Rutajärveen on syntynyt runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Kivikkoinen vanha rantaviiva on nähtävissä mm. Joutsniemeen vievän polun varrella.

  Rutajärvi Kuva: Markku Könkkölä

Veden laskun seurauksena ranta-alueille on kehittynyt myös luhtaisia eli tulvavaikutteisia korpialueita. Vanhoilla vesijättöalueilla kasvaa harvinaisia kasvilajeja, kuten punakämmekkä ja pikkukihokki. Syysniemen puoleiset rannat ovat vanhaa valtion maata ja siten lomarakentamiselta välttyneinä säilyneet varsin luonnontilaisina.

Rutajärven pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, laulujoutsen, rantasipi, silkkiuikku ja härkälintu. Pienillä rauhallisilla lammilla pesivät telkät.

Rutajärveä ja Päijännettä yhdistää koskinen Rutajoki . Päijänne on 45 m alempana, joten kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia.Kosket lisäävät veden happipitoisuutta ja Rutajoki onkin hapekasta vettä vaativan järvitaimenen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajokea on perattu ja sen yläjuoksu on padottu.Tästä huolimatta jokiympäristö on säilynyt varsin luonnontilaisena.