Luonnontilaista suota

Haapasuo. Kuva: Timo NieminenSuokasvillisuuden vyöhykejaossa Haapasuon alue kuuluu Sisä-Suomen viettokeidassuo-vyöhykkeeseen. Suo sijaitsee kuitenkin pohjoisten aapasoiden ja etelän keidassoiden välisellä vaihettumisvyöhykkeellä, joten alueella tavataan myös aapasuota. Keidassuot ovat keskiosiltaan reuna-alueitaan korkeampia ja saavat ravinteita ainoastaan sadeveden mukana. Suon reuna-alueille tulee ravinteita valumavesien mukana myös suota ympäröiviltä kivennäismailta, joten ne ovat suon keskiosia ravinteisempia. Haapasuon keskiosat ovat enimmäkseen avointa nevaa, rahkasammalten valtakuntaa, jota koristavat tupasvillan valkoiset hahtuvapallot kesä-heinäkuussa. Reunan mäntyä kasvavat rämeet ovat hyviä paikkoja tutustua soiden varpukasveihin, suopursuun, juolukkaan, vaiveroon ja vaivaiskoivuun.

Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Monille avosuon linnuille, kuten kapustarinnalle ja lirolle, Haapasuo on eteläisen Keski-Suomen merkittävin pesimäalue. Haapasuolla pesivät myös riekko, kurki, töyhtöhyyppä ja keltavästäräkki.

Ennallistamisalueita

Haapasuo on säilynyt pääosin luonnontilaisena, ainoastaan suon reunaosia on ojitettu 1960-luvulla. Ojitetuilla alueilla ovat käynnissä suon luonnontilan palauttamiseen tähtäävät ennallistamistoimet (www.metsa.fi). Leivonmäen Haapasuo oli ensimmäisiä kohteita, joissa suo-ojia tukittiin ja vedenpintaa suolla yritettiin siten nostaa. Soiden ennallistamistutkimus on sittemmin osoittanut, ettei pelkkä ojien patoaminen riitä suon vesitasapainon palauttamiseen. Toinen tärkeä tekijä on haihdutuksen vähentäminen. Sekä haihdutuksen vähentämisen että myös maisemallisten tekijöiden kannalta on suon puustoa poistettu. Haapasuo on valtakunnallisestikin merkittävä suon luonnontilan palauttamisalue.

Valoisia harjukankaita

Haapasuon länsipuolinen harjujakso, Haapasuonharju, muodostuu suurimmaksi osaksi karuista ja kuivista harjumänniköistä, joiden puolukkasato houkuttelee marjastajat paikalle syksyisin. Kuten Syysniemessäkin, yli 100-vuotiaiden mäntykankaiden maisemaa elävöittävät harjujärvet ja lammet sekä puustoltaan monipuoliset notkelmat ja supat. Haapasuonharjulla kulkeva Vartijamäen hiekkatie on hieno "maisematie" läpi puiston eteläosan. Haapasuonharjun varttuneissa ja valoisissa männiköissä pesii puiston tunnuslintu, kehrääjä. Haapasuonharju on kehrääjän merkittävin reviirialue Keski-Suomessa.