Leivonmäen seudut pysyivät kauan lähes asumattomana alueena, jolla savolaiset ja hämäläiset ottivat yhteen taistellessaan metsästys- ja kalastusoikeuksista. Kun Keski-Suomen alueelle ilmestyivät ensimmäiset eränkävijät, he rakensivat majansa, kala-aittansa ja purnunsa eli riistavarastonsa kalastus- ja metsästyspaikkojen tuntumaan ja eräteiden varsille. Eräkaudella Suur-Sysmän eräalueeseen kuulunut Rutajärvi on ollut Leivonmäellä sijainneiden eräsijojen keskuspaikka. Eräkauden perintö on säilynyt nykypäiviin asti mm. paikkojen nimissä. Kansallispuistossa sijaitsevan Joutsniemen nimi ei viittaa joutseniin, vaan todennäköisimmin kyseessä on vanhajousi- eli joutsi-alkuinen eränimi.

Pysyvät asukkaat saivat elantonsa kalastuksenja metsästyksen ohella kaskenpoltosta. Vakinaista asuinpaikkaa valittaessayhteys vesistöihin oli yhä tärkeää, mutta sen lisäksi talon tuli sijaitaympäristössä, jossa oli riittävästi kaskeamiseen soveltuvaa aluetta. Niitäriitti aina 1700-luvulle saakka tyydyttämään uudisasutuksen tarpeet. Em.vuosisadan lopulla ja seuraavan vuosisadan alkupuolella toteutettu isojakoraivasi tietä peltoviljelylle.