Avovettä ja ruovikkoa

Valtaosa Laajalahden luonnonsuojelualueesta on avovettä. Viime vuosina lahdella on pesinyt noin 300 vesilintuparia sinisorsan, haapanan ja silkkiuikun ollessa kolme yleisintä lajia. Runsaslukuisimmat levähtäjät ovat silkkiuikku, haapana, sinisorsa ja isokoskelo. Lahden suulla on kaksi pientä luotoa, joilla pesii useita lintulajeja kuten naurulokki ja tukkasotka.

Lahden länsireunaa peittää laaja ruovikkovyö, joka tarjoaa pesimäpaikkojen lisäksi suojaa monille lajeille. Jopa nelimetrisiksi kasvavien ruokojen seassa piileskelevät vesilintujen lisäksi vaikeasti nähtävät, mutta helpommin kuultavat kerttuset ja rantakanat. Ruovikon uusiin tulokkaisiin kuuluu viiksitimali.

Ruovikossa viihtyvät myös kutevat kalat, kuten hauki, kuha ja lahna. Ahvenen ja kuhan poikastuotannon kannalta Laajalahden luonnonsuojelualue on erittäin merkittävä.

Rantalehtoja ja puistometsiä

Suojelualueen metsät ovat pääosin joko lehtoja tai luhtaisia lehtimetsiä. Lajistoltaan edustavin lehto on Elfvikin itäpuolella sijaitseva puronvarsilehto, jossa kasvavat muun muassa humala, kevätlinnunsilmä, kotkansiipi, lehtopalsami ja pähkinäpensas. Linnustoltaan lehdot ovat monipuolisia. Laulutaiturit satakieli, lehtokerttu ja mustapääkerttu ovat jokavuotisia kesävieraita. Rantapuita naputtelee uhanalainen pikkutikka.

Laajalahden kosteikko. Kuva: Antti Mikala

Villa Elfvikin ympäristössä on vanhaa puistomaista metsää, josta osa kuuluu suojelualueeseen. Venevajan viereisen kuusivaltaisen lehtometsän annetaan aarnioitua. Vanha puusto tarjoaa aikanaan hyvän elinympäristön lahottajasienille ja lahopuun hyönteisille.

Laidunnettuja rantaniittyjä

Suojelualueen laidoilla on rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin 1960-luvulla. Nykyään niityt ovat osittain pensoittuneet, mutta osaa niistä on ryhdytty kunnostamaan ja pitämään yllä niittämällä ja laiduntamalla. Kesäisin rantaniityillä laiduntaa lehmiä ja lampaita. Villa Elfvikin lintutornista näkee hyvin laidunnetun ja laiduntamattoman alueen eron.

Laiduntamisen tulokset alkavat vähitellen näkyä. Eniten laiduntaminen on hyödyttänyt kahlaajia, esimerkiksi töyhtöhyyppä ja punajalkaviklo pesivät taas Laajalahden rantaniityillä. Myös muuttoaikoina lahdella levähtävien kahlaajien määrä on noussut.

Villa Elfvik

Laajalahden luonnonsuojelualueen pohjoisosassa sijaitsee viime vuosisadan alussa rakennettu jugendtyylinen asuintalo, joka palvelee nykyään Espoon kaupungin ylläpitämänä luontotalona. Talossa on luonto- ja ympäristöaiheisia näyttelyitä ja kahvio. Espoon ympäristökeskus järjestää Laajalahdella opastettuja luontoretkiä, joille lähdetään Villa Elfvikin (www.espoo.fi) pihasta.

Karjaa laitumella

Kesäisin Laajalahden rantaniityillä laiduntaa lehmiä ja lampaita.

 

Metsähallituksen julkaisuja Laajalahdesta (julkaisut.metsa.fi)

Muita julkaisuja ja verkkopalveluja

  • Hentman Raija 2018: Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas. Minerva. 250 s.
  • Hentman Raija 2014: Etelä-Suomen retkeilyopas 1. Minerva. 256 s.
  • Mikä ihmeen Viherkehä? -esite esittelee pääkaupunkiseudun viherkehää. Sähköinen esite on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Metsähallituksen yhteistyössä tekemä ja sen voi ladata verkkosivuilta pdf-muodossa (www.hel.fi, pdf 3,24 MB).
  • Natura-alueet: Laajalahden lintuvesi (www.ymparisto.fi)