Kylmäluoman retkeilyalue kuuluu pohjois-boreaaliseen metsäkasvillisuus -vyöhykkeeseen. Luontoa ja maisemaa hallitsevat jääkauden sulamisvesien kerrostamat, kapeat, jyrkkärinteiset ja puustoiset harjut ja kuoppaiset suppamaastot. Hukanharju, Kylmäluomanharju ja Sarvenharju ovat osa Perämereltä aina Venäjälle asti ulottuvaa harjujaksoa.

Järeitä männiköitä ja suppalampia. Kuva: Metsähallitus

Pohjoiset luonnonmetsät

Retkeilyalueen pinta-alasta noin 15 % (1100 ha) on pohjoisia luonnonmetsiä. Ne sijaitsevat retkeilyalueen länsiosassa, ja niissä esiintyy useita järeään mäntypuustoon sidonnaisia uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Käävistä alueella tavataan mm. sirppikääpää, pohjanrypykkää, pursukääpää, riekonkääpää, korpiludekääpää ja korkkikerroskääpää.

Arvokkaita vanhoja metsiä on myös mm. Kylmäluomaharjulla ja Saarilammen ympäristössä. Kylmäluomanharjulla on Metsähallituksen jo vuonna 1955 perustama aarnialue.

Kylmäluoman metsien tyypillisiä lintulajeja ovat metso, pyy ja pohjantikka. Harvinaisista nisäkäslajeista edustavin on ilves.

Aapasuot

Kylmäluoman alueella vallitsevana ovat laajat ja yhtenäiset eri suotyyppien muodostamat yhdistelmäsuot, aapasuot. Alueen kokonaispinta-alasta aapasoita on 15 % (1100 ha). Aapasoilla esiintyvää suolinnustoa edustavat mm. laulujoutsen, kurki ja liro.

Joutsenpoikueita syntyy myös Kylmäluoman aapasoilla. Kuva: Jorma Luhta

Karut kirkasvetiset järvet ja lammet

Kuikka viihtyy Kylmäluoman kalaisilla järvillä. Kuva: Jorma Luhta

Kylmäluoman alueella on noin 90 erikokoista järveä ja lampea, joista valtaosa on syntynyt jääkauden jälkeen maan sisään jääneiden, suurien jäälohkareiden sulamiskuoppiin. Tällaiset suppajärvet ja -lammet ovat kirkasvetisiä, syviä ja vähäravinteisia. Luontaisia kalalajeja ovat purotaimen, siika, säynävä, särki, muikku, made, hauki ja ahven. Karujen mutta kalaisien järvien ja lampien lintuihin kuuluvat mm. telkkä, sääksi, kaakkuri ja kuikka.

 

Kylmäluoman retkeilyalue

  • Perustettu 1979
  • Pinta-ala 73 km2