Kurimon rautaruukin jäänteitä. Kuva: Päivi VirnesKurimossa sijaitsi 1800-luvulla rautaruukki, joka oli toiminnassa 1850-luvulta vuoteen 1878 asti. Kaikki ruukkiin liittyneet rakennukset ovat hävinneet, mutta useimpien paikka on yhä maastosta löydettävissä.

Ruukin toiminta oli Suomen mittakaavassa melko laajaa, ja täällä tuotettiin mm. takkirautaa, valssattua kankirautaa, valurautaesineitä sekä terästä. Raaka-aineena käytettiin järvimalmia, joka oli Kurimon seudulla hyvää ja jonka esiintymä oli maamme rikkaimpia. Raudan tuotannon yhteydessä syntyi runsaasti mustaa kuonaa, slagia, jota on edelleen nähtävissä siellä täällä ruukin ympäristössä.

Kurimon tuotteet olivat korkeatasoisia.

Yhtiöllä oli myymälä Oulussa, jonne tuotteita kuljetettiin poroilla ja koskiveneillä. Tuotantoa meni myös vientiin, pääasiassa Pietariin. Työntekijöitä ruukissa oli parhaimmillaan 43 henkeä.

Ruukkialueelle kehittyi vilkasta yhteiskunnallista elämää. Täällä sijaitsi mm. koulu, työväen asuinrakennuksia, navettoja, talleja ja leipomo. Näyttävin rakennus oli ruukinpatruuna Axel Backmanin rakennuttama päärakennus,
Herrgård, jossa vietettiin ylellistä herrasväen elämää.

Ilmari Kianto on kirjoittanut Kurimonkosken ruukin historiaan liittyvän kirjan "Patruunan tytär".