Koskeljärven luonto

Koskeljärvi on matala, sillä sen keskisyvyys on vain metri. Lintuvedeksi Koskeljärvi on varsin karu, mutta järven eteläpää edustaa tyypillistä, umpeen kasvavaa, rantaluhtien ja ruovikoiden reunustamaa lintujärveä. Järven tilan parantamiseksi sen keskivedenpinnan tasoa nostettiin 30 cm vuonna 1991.

Koskeljärven ympäristössä on EU:n luontodirektiivissä mainittuja tärkeitä luontotyyppejä. Itse Koskeljärvi edustaa suojeltavaa, luontaisesti ravinteista järveä. Muita suojeltavia luontotyyppejä alueella ovat mm. alueen keidassuot ja puustoiset suot. Järven alueen nisäkäslajistoon kuuluvat liito-orava ja saukko.

Linnusto

Koskeljärvellä pesii tuoreimman linnustoselvityksen (2002) mukaan 11 vesilintulajia, joiden yhteisparimäärä on noin 340 paria. Runsaimmat vesilintulajit ovat telkkä, noin 87 paria, ja sinisorsa, 67 paria. Järven vesilinnuston monipuolisuutta kuvaa se, että pesimälinnustoon kuuluu rehevien vesien lajien, kuten heinätavin, lisäksi karuja selkävesiä suosivia lajeja. Esimerkiksi kuikkia pesii alueella seitsemän paria.

Alueen pesimälinnustoon kuuluu monia lintuvesien arvolajeja, kuten ruskosuohaukka. Järven rantaluhdille kätkeytyy kurkia vuosittain toistakymmentä paria. Myös kaulushaikara on pesinyt järvellä miltei vuosittain viime vuosikymmenen alusta alkaen. Järven eteläosa on keväisin tärkeä joutsenten ja hanhien levähdysalue.

Koskeljärven alue ei ole pelkästään kosteikkolintujen koti. Järveä ympäröivissä kangasmetsissä, lehtipuuvaltaisissa rantametsissä, järeissä kuusikoissa ja soilla asuu niin ikään monipuolinen linnusto ja muu eliöstö. Alueella pesii mm. pikkutikka, harmaapäätikka ja pyrstötiainen. Myös varpuspöllö ja pohjantikka kuuluvat pesimälinnustoon.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Metsiä ja soita ennallistettiin

Koskeljärven rantametsissä ja soilla tehtiin luonnon kunnostustöitä. Soita ennallistettiin poistamalla puita ja tukkimalla ojia. Metsien luonnontilaisuutta parannettiin muun muassa tuottamalla keinotekoisesti lahopuuta. Myös tarpeettomia metsäteitä muokattiin luonnontilaisiksi.

Koskeljärvi. Kuva: Tapio Aalto

Metsähallituksen julkaisuja Koskeljärvestä (julkaisut.metsa.fi)

Muita verkkopalveluja