Koroistenniemi

Jos metalliesineiden etsiminen maanpinnan alta kiinnostaa harrastuksena, Metsähallitus muistuttaa, että sen hallinnoimilla valtion mailla saa käyttää metallinilmaisinta jokamiehenoikeudella osoittamaan metalliesineiden sijainteja, mutta ennen kuin lapio uppoaa maahan, pitää kaivajalla olla maanomistajan lupa. Luonnonsuojelualueilla tällainen lupa voidaan myöntää vain tieteellisiin tarkoituksiin. Muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden osalta lupa tarvitaan myös Museovirastolta. Museoviraston julkaisemista oppaista saa myös tietoa siitä, kuinka harrastajat voivat olla avuksi vielä maan kätköissä olevan historiamme selvittämisessä.

Etsiä saa, kaivaa ei ilman lupaa

Jos metsästä löytyy muinaiselta näyttävä kohde, jota ei ole kartoilla tai muinaisjäännösrekisterissä, sen sijaintikoordinaatit kannattaa merkitä muistiin ja ilmoittaa löydöstä Museovirastolle. Kuva: Metsähallitus.Metallinpaljastimen käyttö on sallittua jokamiehenoikeuksien puitteissa. Maaperän kaivamista edellyttävään metallin etsimiseen vaaditaan kuitenkin Metsähallituksen antama suostumus tai lupa. Suostumus on pyydettävä vähintään 2 viikkoa etukäteen lähettämällä sähköposti Metsähallituksen kirjaamoon: kirjaamo(at)metsa.fi. Viestissä on mainittava pyytäjän nimi ja yhteystiedot, kohdealue ja etsinnän tarkoitus.

Kaivaminen on tehtävä käsityövälinein, maastoa ja puiden juuristoa mahdollisimman vähän vaurioittaen. Kun kaivantoa ei enää tarvita, se on peitettävä välittömästi. Suostumuksen saaja vastaa toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ja vahingosta.

Vain eritysluvalla kulttuuriperintökohteilla ja luonnonsuojelualueilla

Luonnonsuojelualueilla on huomioitava suojelualueen liikkumisrajoitukset. Mikäli alueella ei ole liikkumisrajoituksia, alueella voi liikkua metallinpaljastimen kanssa jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Maaperän kaivaminen ei ole sallittua ilman tutkimuslupaa. Metsähallituksen Luontopalvelut voi myöntää toimintaan tutkimusluvan, mikäli kyseessä on tieteellinen tutkimus. Tutkimuslupaa haetaan lomakkeella: http://www.metsa.fi/tutkimus-ja-liikkumisluvat.

Luvan myöntämisedellytys on, että toiminnasta ei ole haittaa kulttuuriperinnölle, lajeille, elinympäristöille, suojelualueen hoidolle ja muulle käytölle. Muinaismuistolain mukaisilla muinaisjäännöskohteilla toiminta edellyttää myös Museoviraston lupaa.

Kulttuuriperintökohteilla tiukat säännöt

Katetun taisteluhaudan jäänteitä Sodankylän Vuotsossa Lapin sodan ajalta. Taistelupaikkojen jäänteitä ei saa penkoa ilman tutkimuslupaa. Kuva: Metsähallitus.Muinaismuistolain mukaisilla muinaisjäännösalueilla ei saa alle 200 m etäisyydellä kohteista kaivella maata, ei myöskään muilla kulttuuriperintökohteilla, entisillä sotatoimialueilla eikä taistelupaikoilla. Näiltä kohteilta ei saa kerätä mitään esineitä pois. Sotaromu voi myös sisältää räjähteitä, joten sitä ei oman turvallisuuden vuoksikaan kannata tonkia.

Etsijän on etukäteen tarkistettava alueen tiedossa olevat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet sekä Metsähallituksen Retkikartta.fi-palvelusta (retkikartta.fi) että muinaisjäännösrekisteristä. Retkikartta.fi:ssa monikäyttömetsien kulttuuriperintökohteet näkyvät avaamalla karttatason "Nähtävyyskohteet/Historialliset nähtävyydet". Muinaisjäännösrekisteri löytyy osoitteesta https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx. Sotatoimialueiden ja taistelupaikkojen sijainnin selvittämisvelvollisuus on etsijällä.

Voiko löytämänsä esineen pitää?

Muinaismuistolain ja löytötavaralain tarkoittamat esineet eivät ole löytäjän tai maanomistajan omaisuutta. Alle satavuotias löytöesine, jonka omistajaa ei tunneta, on löytötavara. Sen omistajuus ratkeaa löytötavaralain mukaan ja asiaa hoitaa poliisiviranomainen. Yli satavuotias löytöesine, jonka omistajaa ei tunneta, on irtain muinaisesine. Sen omistajuus ratkeaa muinaismuistolain mukaan ja asiaa hoitaa Museovirasto. Sotatoimien jäljiltä löytyvät tavara, ns. sotaromu, on puolustusvoimien omaisuutta.

Lisätietoa: 

Metsähallituksen hoitamien historiakohteiden tunnusKoroistenniemellä oli 1200-luvulla Suomen varhaisin tunnettu kirkollinen ja maallinen hallintokeskus, piispanistuin. Jo ennen sitä alueella on todennäköisesti ollut kauppapaikka tai kiinteää asutusta. Vuosien saatossa niemeä on käytetty hautausmaana, peltona ja laidunmaana. Nykyään niemi palvelee joen varrella liikkuvia ulkoilijoita ja seudun eri uskontokuntia ekumeenisena tapahtumapaikkana. Piispanistuimen ajan rakenteista on jäljellä vain kivijalkoja.

Turun kaupungin juurilla, Koroistenniemellä

Koroistenniemen sijainti SuomessaSijainti: Etelä-Suomi, Varsinais-Suomi, Turku (www.turku.fi)

Osoite: Catilluksentie 2, Turku

Vieraile: Koroistenniemeen tutustuminen on maksutonta. Lue lisää Koroistenniemeen saapumisesta

Ohjeet ja säännöt: Koroistenniemi on kiinteä muinaisjäännös, jonka kaivaminen, peittäminen ja vahingoittaminen on kielletty muinaismuistolailla (www.finlex.fi). Lisäksi tulenteko on kielletty.

Tekemistä ja näkemistä: Koroistenniemi, Turun kansallinen kaupunkipuisto (www.turku.fi), Elävän kulttuurin Koroinen (www.koroinen.info)

Palvelut: Koroistenniemen naapurissa, Koroisten päätalon tiloissa on kahvio, jota ylläpitää Elävän kulttuurin Koroinen ry (www.koroinen.info). Kahvio on avoinna sunnuntaisin. Turun kulttuurikuntoilureitteihin kuuluva "Suomen sydän" (www.suomensydan.fi) kulkee Koroistenniemen kautta.

Soveltuvuus: Sopii hyvin koko perheelle ja historian ystäville.

Tämän sivun osoite on www.luontoon.fi/koroistenniemi

Kohdetta hoitaa Metsähallitus, Luontopalvelut.

Asiakaspalvelu

Puh. 0206 39 4620
rannikko(at)metsa.fi

Katso ohje: julkisilla kulkuneuvoilla Koroistenniemeen

Katso ohje: omalla autolla Koroistenniemeen

Retkikartta.fi: Koroistenniemi