Metsähallitus on selvittänyt Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston menneisyyttä ja kulttuurihistoriaa. Näin varmistetaan menneisyyden jälkien suojelu. Kartoituksen kautta on myös saatu uutta tietoa kerrottavaksi kansallispuistossa vieraileville.

Arkeologit ovat löytäneet monia merkkejä elämisen ja eränkäynnin pitkästä historiasta kansallispuiston alueella. Nämä menneisyyden jäljet ovat kenen tahansa kansallispuistossa retkeilevä löydettävissä. Valitse vaikka reitiksesi keskiajalta lähtien käytössä ollut Kyrönkankaan tie.

Lapinkaivon kasat, kuopat ja muistomerkit

Kulkiessa eränkävijöiden, ratsumiesten ja postinkantajien jäljillä Kyrönkankaantiellä, on helppo nähdä maastossa merkkejä menneistä kulkijoista. Esimerkiksi Lapinkaivon lammen ympäristössä on löydettävissä useita erilaisia ja eri-ikäisiä muinaisjäännöksiä. Lapinkaivo on merkitty varhaisiin tiekarttoihin ja siihen liittyviä tarinoita on kirjattu 1600-luvun lopulta alkaen. Tarinoissa lampeen on upotettu milloin lappalainen, milloin venäläisen sotaherran kultaiset vaunut.

Lapinkaivon lammen eteläpäässä, loivassa rinteessä sijaitseva tervahauta on pyöreä ja halkaisijaltaan 15 metriä. Nykyisin tervahauta on vallien keskellä olevan kuoppa, jonka päällä kasvaa mäntyjä. Lapinkaivon ja Lapinharjun terassimaisella kankaalla kulkee myös 21 pyyntikuopan ketju. Kupat näkyvät maastossa maljamaisina ja sammaloituneina.

Historian julmasta puolesta kertoo nälkävuosien muistomerkki Lapinkaivon pohjoispuolelta erkanevan tien varrella. Muistomerkin pronssilaatassa lukee:" Juurakko Gustaf, s. 18.5.1808, k. 11.4.1868 nälkään tällä paikalla". Paikalla on jälkiä vanhemmasta, maatuneesta puisesta muistorististä. Gustaf Juurakon surullisesta kohtalosta kertoo myös jo kuolinvuonna veistetty karsikkopuu vuosilukuineen.

Lapinkaivon alueen kohteet ovat hyvä esimerkki, eränkäynnin merkityksestä menneille sukupolville, siitä miten erämaa antoi ja otti. Lapinkaivon kohdalla voi myös pysähtyä miettimään sitä, millaisia merkkejä menneiden vuosisatojen ihmisten toiminnasta on luontoon jäänyt ja millaisia jälkiä jää nykyelämänmenosta.