Patikointi Pyöräily Melonta Veneily Nähtävyyksien ja näköalojen katselu Hiihto maastossa Kalastus Metsästys Marjastus ja sienestys

Mitä Kaldoaivissa voi tehdä?

Kävellä merkityllä reitillä

Kaldoaivin erämaassa on kolme pitkää merkittyä reittiä, joiden pituudet ovat 60 - 100 km. Tunturierämaa levittäytyy laajalle ja tarjoaa kokeneelle vaeltajalle erinomaisen mahdollisuuden omatoimiseen eräretkeilyyn.

Maastopyöräillä alueella 

Esimerkkinä Njuohgárggun reitti, joka menee Njállavárri–Njuohkarjávriltä Kalddoaivin reitille. Lähtöpaikan koordinaatit WGS84: Lat: 70.04772 ja Lon: 27.59349.

Merkitsemätön reitti alkaa Njállavárrin mastotieltä lähtevältä maastouralta. Njállavárrin mastotie sijaitsee Nuorgamintieltä noin 13 km Nuorgamista Utsjoelle päin. Reitti erkanee mastotieltä kulkusuunnassa oikealta, noin 1,6 km mastotien alusta leveänä ja hyväkulkuisena maastourana. Reitti näkyy koko matkan avotunturissa leveänä ajourana Njuohkarjávrille saakka, josta heikommin näkyvää jälkeä Kalddoaivin reitille saakka.

Ajoaika on noin 4 tuntia ja reitti on vaativa. Huomaathan, että puhelimen kuuluvuus vaihtelee. Voit tutustua tähän reittiin ja Kaldoaivin muihin maastopyöräilymahdollisuuksiin International Theme Routes -hanke 2013 sivustolla. (www.infokartta.fi/infogis-utsjoki)

Meloa ja soutaa

Erämaan Iijärveltä lähtee melontareitti, joka kulkee jalokaloistaan kuuluisaa Näätämöjokea pitkin Barentsinmereen saakka. Tämä reitti kulkee erämaan kätköissä koko Suomen puolisen matkan, vasta Norjan puolella reitti tulee lähemmäksi teitä.

Katsella nähtävyyksiä ja näköaloja

Čuomasvárri Sevettijärvi-Pulmanki-reitillä ja Villavaara Saamenpolulla ovat kiipeämisen arvoisia tunturilakia. Čuomasvárrin laelta näkee kirkkaalla ilmalla kaukana pohjoisessa ja lännessä hohtavat Norjan lumihuippuiset suurtunturit. Pulmanki- ja Vetsikkojoen rehevät laaksot poikkeavat ympäröivästä karuudesta.

Hiihtää maastossa

Erämaan lumisessa rauhassa saa kulkea vapaasti omia latujaan. Alueen ainoa hiihtoreitti, Sevettijärvi-Pulmanki, on merkitty maastoon punaisin vinoristein. Reitti on erämainen: hiihtouraa ei pohjusteta säännöllisesti. Täten hiihtäjä luovii todennäköisesti umpisessa.

Tsuomasjärven autiotuvalla. Kuva: Markus Sirkka

Kalastaa

Erämaassa saa onkia ja pilkkiä ilman lupaa, ei kuitenkaan lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. Muuta kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä varten 18-64-vuotiaan on suoritettava kalastonhoitomaksu (www.eraluvat.fi) ja ostettava tarvittaessa asiaankuuluva kalastuslupa. Inarin kalastusalueen lupa nro 1564 (www.eräluvat.fi) ja Utsjoen kalastusalueen lupa nro 1574 (www.eraluvat.fi) kattavat valtaosan puro-, joki- ja järvivesistä Inarin ja Utsjoen kuntien alueella. Näätämöjoelle on kalastuslupa nro 1565 (www.eräluvat.fi). Näätämöjoella on kaksi kalastusaluetta, ja kalastusaika joella on 1.6.-20.8. Näätämöjoen kalastoon kuuluvat jäämerenlohi, taimen, harjus, siika, ahven, hauki ja made -todennäköisin saalis on harjus. Koltta-alueella asuvalla koltalla on erityinen kalastusoikeus valtionvesiin kotiseudullaan.

Lupia myydään muun muassa Metsähallituksen Ivalon palvelupisteessä ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa sekä Metsähallituksen verkkokaupassa (www.eraluvat.fi)

Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi!

Gyrodactylus salaris -lohiloinen ei ole vielä levinnyt arvokkaisiin Jäämereen laskeviin lohijokiimme. Lue lisää.

Metsästää

Kaldoaivin erämaa-alue kuuluu neljään lupa-alueeseen: pohjoisessa 1603 Kaldoaivi ja 1604 Nuorgam, etelässä 1605 Näätämö ja 1607 Kaamanen (www.eräluvat.fi). Alueille myydään vuorokausittain rajattu määrä pienriistalupia (www.eräluvat.fi), joilla ulkopaikkakuntalainenkin voi metsästää metsästysaikojen puitteissa riekkoa, jänistä, pienpetoja sekä vesilintuja. Kaldoaivin tunturiylängöt ja eteläosan laajoja jänkiä reunustavat koivikkotievat ovat erityisesti kanakoiralla metsästävien suosiossa. Poronhoito on alueella merkittävä elinkeino, joten ajavalla koiralla metsästäminen on myytävillä luvilla kielletty. Alueilla voi olla poronhoitotöistä johtuvia kausittain vaihtuvia rajoituksia.

Koira Kaldoaivin erämaassa. Kuva: Teppo Sirkiä, Vastavalo.fi

Samuli Paulaharjun (1965) mukaan Inarin parhaat riekkomaat ovat olleet Iijärven takana eli Kaldoaivin keskiosissa. Tänäkin päivänä riekonpyynnillä on suuri merkitys paikallisille asukkaille virkistäytymismuotona ja tulonlähteenä. Ylä-Lapissa paikalliset hallitsevat vielä vanhan metsästysmuodon - ansapyynnin. Kaldoaivin alueella riekkoja ansoo vielä muutama ammattipyytäjäkin. "Elämän lintu" on monen pohjoisen perheen perinneruoka.

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa vakituisesti asuvilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla.

Pienriistan metsästyslupia Ylä-Lapin alueille myyvät Metsähallituksen Ivalon palvelupiste ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Metsähallituksen verkkokaupassa.

Marjastaa ja sienestää

Hillasoilta sekä puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa kasvavilta kankailta kulkija saa lisäväriä retkimuonaan tai herkullista varastoitavaa talven varalle. Marjastus ja sienestys on sallittu kaikkialla erämaa-alueella ja siihen liittyvällä soidensuojelualueella.

 

Kalastonhoitomaksu 2016

Kalastonhoitomaksu Eräluvat.fi-verkkokaupasta

Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi (julkaisut.metsa.fi, pdf 4,6 MB).