Jatulintarha on salaperäinen nimi ja salaperäisiä ovat nämä kivilabyrintitkin, joita on pidetty jättiläisten eli jatulien tekeminä. Labyrintit ovat suunnilleen ihmisen pään kokoisista kivistä aseteltuja, sisäkkäisten kivikehien muodostamia sokkeloita, jotka yksinkertaisimmillaan ovat spiraalinmuotoisia. Vaikka jatulintarhat ovat sokkelolatomuksia, kivikehiin ei voi eksyä, sillä oikein asetellussa jatulintarhassa kulkee vain yksi reitti sen keskelle ja takaisin.

Mustaviirin saaren jatulintarha Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Kuva: Hannu Ormio

Jatulintarhat ovat Suomessa rannikoiden ja saariston muinaisjäännöksiä, joita on erityisen runsaasti Vaasan seudulla. Vanhimmat saattavat olla viikinkiajalta ja rakentamisen tapa on säilynyt ainakin 1800-luvulle asti. Vanhoja jatulintarhoja on käytetty vielä senkin jälkeen leikkipaikkoina, mutta oliko niillä alun perin toinen tarkoitus?

Eurooppalaisten yhteinen muinaistarina?

Labyrintin malli löytyy vuosituhansien takaa antiikin Kreikasta, mistä asti on meillekin eri muodoissaan kulkeutunut taru sokkeloisesta käytävärakennelmasta, sankarin matkasta sen pelottavaan keskukseen, hirviön voittamisesta ja paluutien löytämisestä. Labyrinttikuvioita löytyy eri puolilta Eurooppaa kallioihin kaiverrettuina, maavalleista rakennettuina tai rakennusten ja astioiden koristekuvioina. Tarina tuli tutuksi Pohjolassa ehkä jo viikinkiretkien myötä. Kristinusko toi uutta sisältöä vanhaan kuvioon, siitä tuli paholaisen tai vaikeuksien voittamisen vertauskuva, joita maalattiin Suomenkin kirkkoihin keskiajalla. Labyrinttikuvio on tuttu myös Amerikassa, Intiassa ja Aasiassa, mutta eri puolilla maailmaa se on todennäköisesti kehittynyt itsenäisesti ilman yhteistä alkuperää.

Kivikehiemme ruotsinkielinen nimi jungfrudans (neidontanssi) muistuttaa labyrinttiin uskaltautumisen perimmäisestä syystä: kaiken takana on nainen. Hirviö piti vankinaan neitoa, joka täytyi vapauttaa. Myöhemmin jatulintarhat muuttuivat nuorten ja lasten leikkipaikoiksi ja neidontanssi sai uusia merkityksiä. Pohjoismaiset tutkijat ovat arvelleet, että Skandinaviassa labyrintti on voinut liittyä myös hedelmällisyyden varmistamisen menoihin.

Kiehtovista jatulintarhoista on kirjoittanut maakunta-arkeologi Pentti Risla: aikakausijulkaisu Skärgård, nro 1 - 2/2001.