Mikä on särkkä?

Särkkä on kainuulaisten nimitys jääkauden seurauksena syntyneelle harjulle. Särkkä-sana esiintyy näillä seuduin varsin yleisesti mm. paikannimistössä.

Mitä ovat lapinhaudat?

Lapinhauta ei nimestään huolimatta viittaa varhaisen lappalaisasutuksen hautapaikkoihin, vaan ne ovat jo varhaisessa peuranpyynnissä yleisesti käytettyjä pyyntikuoppia. Pyöreä tai soikea, 1-3 metriä halkaisijaltaan oleva noin metrin syvyinen kuoppa tehtiin hiekkaiseen harjumaahan peurojen käyttämälle kulkureitille. Kuoppa peitettiin oksilla, turpeella ja sammalella, jotta peura ei sitä huomaisi. Kuopan pohjalla käytettiin usein keihäitä, joihin peura kuoli yleensä välittömästi. Samalla valuivat saaliin veret, jolloin liha ei heti pilaantunut. Muita käytettyjä nimityksiä ovat olleet mm. peurahauta, pyyntikuoppa, poronkuoppa, hirvaskuoppa. Lisätietoja metsäpeuran pyynnistä peuran historiasta kertovassa tekstissä.

Voiko Iso-Palosen - Maariansärkkien alueella nähdä metsäpeuroja?

Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualueella on hyvät mahdollisuudet päästä näkemään metsäpeuroja. Hiljainen, itsestään melua pitämätön kulkija voi päästä seuraamaan, miten peuravaadin tuo vasansa syömään suolle tai miten peurahirvaat ottavat mittaa toisistaan syksyisissä kiimatappeluissa. Peuroja liikkuu alueella ympäri vuoden.

Iso-Palosen - Maariansärkkien alueella on hyvät mahdollisuudet nähdä metsäpeuroja. © Ari Meriruoko