Iso-Palosen - Maariansärkkien harjumuodostelmat ja niitä pilkkovat isot ja pienet vesistöt ovat alueen parhaimpia nähtävyyksiä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös ihmisen eri aikakausina jättämiin jälkiin.

Kylmänsärkkä. Kuva: Ari Meriruoko

Ihmisen jälkiä

Jälkiä ihmisen liikkumisesta on Iso-Palosen - Maariansärkkien alueen joka puolella. Metsien rakenne kertoo ihmisen käyttäneen niitä hyödykseen jo pitkään. Alueelta tavataan tervahaudan pohjia sekä asutuksen jälkiä aina kivikaudelta lähtien. Historialliset ja esihistorialliset asumukset ovat yleensä sijainneet järvien rannoilla. Retkeilyreittien varrella on ns. lapinhautoja eli vanhojen peuranpyyntikuoppien jäänteitä. Peuranpyynti on ollut tärkeä leivän lisä syrjäisillä salomailla.

Suojeluhistoria

Laki Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualueesta säädettiin vuonna 1990 Ystävyyden puiston perustamisen yhteydessä. Silloin yhdistettiin Maariansärkkien vuonna 1970 ja Iso-Palosen vuonna 1977 perustetut luonnonhoitometsät. Vielä vähän ennen luonnonsuojelualueen perustamista alueella tehtiin laajoja metsänhoitotoimia.