Lemmenjoen vesireitin sijainti SuomessaPohjois-Lappi
Inari (Inari.fi)
Lemmenjoen kansallispuisto, Kettujoen soidensuojelualue


Reittiä voisi kutusa vaikka Lemmenjoen kultareitiksi, koska jokea pitkin kuljettiin Lemmenjoen kultamaille ennen kuin Inari – Kittilä -maantie rakennettiin 1960-luvun lopulla. Vielä nytkin väli Njurkulahdesta Kultahaminaan on vain veneellä tai jalan kuljettavissa. Toki reitti oli tärkeä kulkureitti jo ennen vuoden 1945 kultalöytöäkin. Maantiet tulivat Inariin vasta 1920-luvulta lähtien. Sitä ennen kulku tapahtui vesi- ja jääreittejä pitkin.

Reitti ei vaadi erityisempiä vesillä liikkumisen taitoja, jos säät eivät äidy kovin tuulisiksi. Reitti on kuitenkin pitkä, joten sekä henkistä että fyysistä kuntoa pitää olla kohtuullisesti. Erätaitojakin tarvitaan. Reitti vaatii noin viikon silloin, kun se kuljetaan Sikovuonosta lähtien. Lyhyimmilläänkin (etappi Njurkulahdesta Kultahaminaan ja takaisin) matka vie kaksi pitkää päivää.

Reitin eri osat poikkeavat olennaisesti toisistaan. Avarat järvimaisemat, männikkövaarat ja niiden takaa sinisenä nousevat tunturit luonnehtivat Muddusjärveä, Solojärveä ja Paadarjärveä.

Kettujoki poukamineen ja lehtevine rantoineen, joista siellä täällä pilkistää maisemaan sopivia taloja, edustaa aivan erilaista maailmaa. Se vaikuttaa eteläisemmältä. Ala-Lemmenjoki puolestaan mutkittelee hiekkapohjaisena männikkökankaiden ja harjujen lomassa. Matkan viimeinen osuus Njurkulahdesta Kultahaminaan kulkee ensin pitkänomaisten järvien ja nivojen helminauhana ja sitten jylhässä kalliopahtojen rajaamassa kanjonijärvessä.

Reitin luonne muuntelee muutenkin. Paikoin reitti kulkee asutuksen tuntumassa, paikoin erämaassa. Reitin voi kulkea osuuksissa. Matkan mahdollisia lähtöpaikkoja ovat Muddusjärven Sikovuono, Riutula, Solojärvi ja Njurkulahti. Koska retken päätepiste, Lemmenjoen Kultahamina, sijaitsee tiettömän kansallispuiston sydämessä, paluumatkan joutuu tekemään ainakin Njurkulahteen saakka samaa reittiä kuin mennessä.

Paadarjärvelle ja siitä eteenpäin Lemmenjoelle pääsee myös järvimäisen leveää Vaskojokea kulkien. Tällöin matkanteko alkaa Inari-Angeli -maantien varresta Vaskojoen sillan kupeesta. Tämä vaihtoehto on tullut mahdolliseksi vasta 1970-luvun lopussa, kun maantie Angeliin rakennettiin. Vaskojoki ei siten ole koskaan ollut osa vanhaa Kultareittiä, mutta jos ei anna tämän häiritä, Vaskojoki tarjoaa vaihtoehdon Kettujoelle.

Lyhimmillään retken pituus on 40 kilometriä. Silloin lähtö ja paluu tapahtuu Njurkulahdesta. Reitti Solojärvi–Njurkulahti–Kultahamina–Njurkulahti tekee 73 kilometriä ja reitti Riutula Solojärvi–Njurkulahti–Kultahamina–Njurkulahti 82 kilometriä. Lähdettäessä Sikovuonosta ja päättäen matka Njurkulahteen matkan pituudeksi tulee 90 kilometriä.